Jakamistalous eteläsavolaisilla maatiloilla
Kohvakka, Pia (2019)
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903142947
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903142947
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli jakamistalous eteläsavolaisilla maatiloilla. Työn tavoitteena oli kartoittaa jakamistalouden tuntemusta eteläsavolaisten maatalousyrittäjien keskuudessa ja selvittää heidän mahdollisuuksiaan hyödyntää jakamistalouden muotoja liiketoiminnassaan. Kohderyhmänä toimivat MTK-Etelä-Savo ry:n jäsenet. Työn tutkimusongelmana oli tutkia maatalousyrittäjien kokemuksia ja mielikuvia sekä selvittää jakamistalouteen osallistumisen tärkeimpiä ajureita ja esteitä. Toinen tutkimusongelma oli selvittää potentiaalisten palveluntuottajien määrää sekä sitä, millaisia resursseja ja palveluntuottajalta vaadittavia ominaisuuksia alueen maatalousyrittäjillä on.
Teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta luvusta. Ensimmäinen käsittelee jakamistalouden teoriaa, aiheesta tehtyjä tutkimuksia ja ajankohtaisia artikkeleita, toinen luku käsittelee palvelumuotoilua. Työn empiirinen aineisto koottiin sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen menetelmillä. Yhdeksälle henkilölle tehdyt teemahaastattelut toimivat sekä laadullisena aineistona että esiselvityksenä MTK-Etelä-Savo ry:n jäsenistölle tehtävälle kyselytutkimukselle.
Käyttäjäkokemuksia jakamistaloudesta oli alle neljänneksellä kaikista vastaajista. Kokemukset olivat pääsääntöisesti positiivisia. Parhaiten tunnettiin käytetyn tavaran osto ja myynti, digitaaliset suoratoistopalvelut sekä asiantuntija- ja majoituspalvelut. Eteläsavolaisilla maatiloilla olisi jonkin verran jaettavia resursseja, mutta niiden tarjonta oli vähäistä. Eniten olisi halua jakaa lomakiinteistöjä, vesikulkuneuvoja ja työkoneita. Palvelujen kannalta maatalousyrittäjistä löytyi palveluntarjoajia liian vähän. Suurimpina esteinä olivat ajanpuute ja pelko omaisuuden tuhoutumisesta. Jakamisesta saatava hyöty nähtiin myös liian pieneksi vaivaan nähden. Vastaajien mukaan tärkeimpänä ajurina olivat taloudelliset tekijät ja vähiten tärkeänä ympäristöasiat.
Tuloksien mukaan maatalousyrittäjillä olisi jonkin verran mahdollisuuksia hyödyntää jakamistaloutta. Kyselytutkimuksen vastaajamäärä oli 67 kpl (vastausprosentti oli 5,77), joten yleistyksiä ei voitu määrällisen tutkimuksen perusteella tehdä. Toimeksiantajalle MTK-Etelä-Savo ry:lle tutkimus antaa kuitenkin tärkeää tietoa kohderyhmän käsityksistä jakamistaloudesta. Opinnäytetyön lopputuloksena toimeksiantajalle esitellään muutamia kehittämisehdotuksia liittyen neuvontaan, viestintään ja käyttäjälähtöiseen palvelunkehittämiseen. Abstract:
The subject of the thesis was sharing economy on the farms of South Savo. The research problem of the thesis was to find out if the agricultural producers and farmers of South Savo region benefit from the sharing economy. The main objective was to report on the knowledge, experiences and impressions of sharing economy among the farmers. One aim was to examine what the main factors, drivers and inhibitors were affecting participation in collaborative consumption. Furthermore, another aim was to examine the quantity and quality of potential sharing providers in the research group. The targeted group of the research was the members of The Confederation of the Agricultural Producers of South Savo.
The theoretical framework is divided into two sections. The first chapter discusses the theory of sharing economy including articles of international and domestic studies. The second chapter deals with the theory of service design. The research methods utilized were qualitative theme interviews and the quantitative internet questionnaire. The generalization of the internet questionnaire research results could not be confirmed due to the low response rate.
The survey indicates that the farmers of South Savo have some knowledge of sharing economy as a phenomenon and very good experiences in practice. They seemed more familiar participating as users than providers. The main inhibitors in participation of sharing economy were the lack of time and the fear of property being damaged. The key drivers were economic benefits. Environmental concern was considered to be the least important factor.
It seemed that farmers could have some opportunities of benefiting from sharing economy, but the number of potential service providers was too few. However, most of them found the future developments of collaborative consumption very positive. They also found the subject very interesting. The results report includes the propositions of development measures in the fields of member counseling, customer communication, and user-centered design development for the commissioner.
Teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta luvusta. Ensimmäinen käsittelee jakamistalouden teoriaa, aiheesta tehtyjä tutkimuksia ja ajankohtaisia artikkeleita, toinen luku käsittelee palvelumuotoilua. Työn empiirinen aineisto koottiin sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen menetelmillä. Yhdeksälle henkilölle tehdyt teemahaastattelut toimivat sekä laadullisena aineistona että esiselvityksenä MTK-Etelä-Savo ry:n jäsenistölle tehtävälle kyselytutkimukselle.
Käyttäjäkokemuksia jakamistaloudesta oli alle neljänneksellä kaikista vastaajista. Kokemukset olivat pääsääntöisesti positiivisia. Parhaiten tunnettiin käytetyn tavaran osto ja myynti, digitaaliset suoratoistopalvelut sekä asiantuntija- ja majoituspalvelut. Eteläsavolaisilla maatiloilla olisi jonkin verran jaettavia resursseja, mutta niiden tarjonta oli vähäistä. Eniten olisi halua jakaa lomakiinteistöjä, vesikulkuneuvoja ja työkoneita. Palvelujen kannalta maatalousyrittäjistä löytyi palveluntarjoajia liian vähän. Suurimpina esteinä olivat ajanpuute ja pelko omaisuuden tuhoutumisesta. Jakamisesta saatava hyöty nähtiin myös liian pieneksi vaivaan nähden. Vastaajien mukaan tärkeimpänä ajurina olivat taloudelliset tekijät ja vähiten tärkeänä ympäristöasiat.
Tuloksien mukaan maatalousyrittäjillä olisi jonkin verran mahdollisuuksia hyödyntää jakamistaloutta. Kyselytutkimuksen vastaajamäärä oli 67 kpl (vastausprosentti oli 5,77), joten yleistyksiä ei voitu määrällisen tutkimuksen perusteella tehdä. Toimeksiantajalle MTK-Etelä-Savo ry:lle tutkimus antaa kuitenkin tärkeää tietoa kohderyhmän käsityksistä jakamistaloudesta. Opinnäytetyön lopputuloksena toimeksiantajalle esitellään muutamia kehittämisehdotuksia liittyen neuvontaan, viestintään ja käyttäjälähtöiseen palvelunkehittämiseen.
The subject of the thesis was sharing economy on the farms of South Savo. The research problem of the thesis was to find out if the agricultural producers and farmers of South Savo region benefit from the sharing economy. The main objective was to report on the knowledge, experiences and impressions of sharing economy among the farmers. One aim was to examine what the main factors, drivers and inhibitors were affecting participation in collaborative consumption. Furthermore, another aim was to examine the quantity and quality of potential sharing providers in the research group. The targeted group of the research was the members of The Confederation of the Agricultural Producers of South Savo.
The theoretical framework is divided into two sections. The first chapter discusses the theory of sharing economy including articles of international and domestic studies. The second chapter deals with the theory of service design. The research methods utilized were qualitative theme interviews and the quantitative internet questionnaire. The generalization of the internet questionnaire research results could not be confirmed due to the low response rate.
The survey indicates that the farmers of South Savo have some knowledge of sharing economy as a phenomenon and very good experiences in practice. They seemed more familiar participating as users than providers. The main inhibitors in participation of sharing economy were the lack of time and the fear of property being damaged. The key drivers were economic benefits. Environmental concern was considered to be the least important factor.
It seemed that farmers could have some opportunities of benefiting from sharing economy, but the number of potential service providers was too few. However, most of them found the future developments of collaborative consumption very positive. They also found the subject very interesting. The results report includes the propositions of development measures in the fields of member counseling, customer communication, and user-centered design development for the commissioner.