Eteisvärinäpotilaan ohjaus
Holma, Jani; Ketopaikka, Nina (2019)
Holma, Jani
Ketopaikka, Nina
Lapin ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902152362
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902152362
Tiivistelmä
Eteisvärinä on yleisin sairaalahoitoa vaativa rytmihäiriö. Suomessa on arviolta yli 100 000 eteisvärinäpotilasta, ja odotettavissa olevan eliniän pitenemisen myötä määrä todennäköisesti lisääntyy. Eteisvärinään liittyy merkittävä aivoinfarktin riski. (Huikuri & Junttila 2018.)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata eteisvärinäpotilaan ohjausta ja ohjausmenetelmiä sairaanhoitajan näkökulmasta. Työn tavoitteena on, että sen avulla hoitotyöntekijät voivat vahvistaa osaamistaan eteisvärinäpotilaan ohjauksessa. Kirjallisuuskatsaukseen kootun tiedon avulla pyritään suuntaamaan eteisvärinäpotilaiden ohjaus tarpeita vastaavaksi. Tutkimuskysymyksinä oli mitä eteisvärinäpotilaan ohjaukseen sisältyy sairaanhoitajan näkökulmasta ja millaisia ohjausmenetelmiä sairaanhoitaja käyttää ohjatessaan eteisvärinäpotilasta?
Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku toteutettiin käyttämällä Lapin ammattikorkeakoulun Finna-järjestelmän sähköisiä tietokantoja, kuten PubMed, Cinahl ja Medic. Aineistoksi valikoitui seitsemän englanninkielistä tutkimusta. Tutkimukset analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Tutkimuksista kävi ilmi, että parempaa potilasohjausta tarvitaan. Rytmihäiriöihin erikoistunut sairaanhoitaja voi olla tae, että ohjausta yleensäkin tarjotaan, koska lääkärit kokevat, ettei heillä ole tarpeeksi aikaa ohjata potilaita. Mitä enemmän potilasohjaukseen panostetaan ja käytetään aikaa, tulevat potilaat tietoisemmaksi omasta sairaudestaan ja pystyvät sitoutumaan paremmin itsehoitoon ja oireiden tarkkailuun. Tutkimusten tulokset olivat hyvin samansuuntaisia kaikissa tutkimuksissa, ristiriitoja ei ollut. Keskeisimpinä tutkimustuloksina eteisvärinäpotilaan ohjauksen sisällössä esiintyi yksilöllinen ja kokonaisvaltainen hoito, elintoimintojen tarkkailu ja läheisten opetus ja ohjaus. Ohjausmenetelminä tärkeimpiä olivat kirjallinen ohjausmateriaali, emotionaalinen tuki ryhmäohjauksissa ja älyteknologia.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata eteisvärinäpotilaan ohjausta ja ohjausmenetelmiä sairaanhoitajan näkökulmasta. Työn tavoitteena on, että sen avulla hoitotyöntekijät voivat vahvistaa osaamistaan eteisvärinäpotilaan ohjauksessa. Kirjallisuuskatsaukseen kootun tiedon avulla pyritään suuntaamaan eteisvärinäpotilaiden ohjaus tarpeita vastaavaksi. Tutkimuskysymyksinä oli mitä eteisvärinäpotilaan ohjaukseen sisältyy sairaanhoitajan näkökulmasta ja millaisia ohjausmenetelmiä sairaanhoitaja käyttää ohjatessaan eteisvärinäpotilasta?
Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku toteutettiin käyttämällä Lapin ammattikorkeakoulun Finna-järjestelmän sähköisiä tietokantoja, kuten PubMed, Cinahl ja Medic. Aineistoksi valikoitui seitsemän englanninkielistä tutkimusta. Tutkimukset analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Tutkimuksista kävi ilmi, että parempaa potilasohjausta tarvitaan. Rytmihäiriöihin erikoistunut sairaanhoitaja voi olla tae, että ohjausta yleensäkin tarjotaan, koska lääkärit kokevat, ettei heillä ole tarpeeksi aikaa ohjata potilaita. Mitä enemmän potilasohjaukseen panostetaan ja käytetään aikaa, tulevat potilaat tietoisemmaksi omasta sairaudestaan ja pystyvät sitoutumaan paremmin itsehoitoon ja oireiden tarkkailuun. Tutkimusten tulokset olivat hyvin samansuuntaisia kaikissa tutkimuksissa, ristiriitoja ei ollut. Keskeisimpinä tutkimustuloksina eteisvärinäpotilaan ohjauksen sisällössä esiintyi yksilöllinen ja kokonaisvaltainen hoito, elintoimintojen tarkkailu ja läheisten opetus ja ohjaus. Ohjausmenetelminä tärkeimpiä olivat kirjallinen ohjausmateriaali, emotionaalinen tuki ryhmäohjauksissa ja älyteknologia.