Aerococcus urinae -bakteerin penisilliini-, kefuroksiimi- ja keftriaksoniherkkyys

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, korreloiko Aerococcus urinae -bakteerin kefuroksiimin antibioottiherkkyystulokset kiekkodiffuusiomenetelmällä suhteessa penisilliiniin, sekä voidaanko kefuroksiimin ja keftriaksonin herkkyydet mahdollisesti vastata jo olemassa olevien EUCASTin määrittämien penisilliiniä koskevien rajojen perusteella. A. urinaen mikrobilääkeherkkyyttä bentsyylipenisilliiniä eli penisilliiniä, kefuroksiimia ja keftriaksonia kohtaan tutkittiin kiekko- ja gradienttidiffuusiomenetelmän avulla yhteistyössä HUSLABin bakteriologian osaston kanssa.

Tutkimusmateriaalina käytettiin HUSLABin bakteriologian osaston keräämiä A. urinaen virtsa- ja veriviljelykantoja. Kannat tunnistettiin MALDI-TOFin avulla. Antibioottiherkkyysmääritykset tehtiin tunnistetuilla kannoilla rinnakkaisina käyttäen sekä kiekko- että gradienttidiffuusiomenetelmää. Herkkyystulokset luettiin kolmen lukijan toimesta. Tulokset analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS-ohjelmalla.

Tutkimustulosten perusteella pystyttiin osoittamaan kiekkodiffuusiotulosten vahva positiivinen korrelaatio penisilliinin ja kefuroksiimin, sekä penisilliinin ja keftriaksonin välillä Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Myös gradienttidiffuusiomenetelmän tuloksissa penisilliinin ja kefuroksiimin välillä havaittiin vahva korrelaatio, joskin gradienttidiffuusiomenetelmä ei ole EUCASTin standardin mukainen herkkyysmääritysmenetelmä. Penisilliinin kiekkodiffuusio- ja gradienttidiffuusiotuloksia vertailtaessa havaittiin vahva negatiivinen korrelaatio, eli kiekkodiffuusiotestin estorenkaan millimetrituloksen kasvaessa MIC-arvo laskee ja millimetrituloksen laskiessa MIC-arvo nousee. Kefuroksiimin vastaavien testien kohdalla havaittiin kohtalainen korrelaatio.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Aerococcus urinaen penisilliinin ja kefuroksiimin antibioottiherkkyystulosten välillä on vahva positiivinen korrelaatio kiekkoherkkyysmenetelmää käytettäessä. Tulosten perusteella voidaan myös ehdottaa, että A. urinaen kefuroksiimin ja keftriaksonin herkkyystulokset voidaan vastata penisilliinin jo olemassa olevien herkkyysrajojen perusteella, jotka EUCAST on määrittänyt kyseiselle bakteerille.

The aim of this study was to find out, whether Aerococcus urinae’s antimicrobial susceptibility results of cefuroxime using disk diffusion correlated with penicillin using the same method, and if the clinical breakpoints of Aerococcus urinae for penicillin established by EUCAST could be used to interpret antimicrobial susceptibility for cefuroxime and ceftriaxone. Two susceptibility testing methods were used: disk diffusion method (EUCAST) and MIC determination using Etest. All tests were conducted in cooperation with the Clinical Division of Microbiology, HUSLAB.

Aerococcus urinae isolates from blood and urine culture samples for this study were precollected and stored by HUSLAB and we reidentified them by using MALDI-TOF. Duplicate samples were used in both susceptibility testing methods and all results were interpreted by three students. We analyzed the results using a statistical program SPSS.

The results showed a strong positive correlation (Pearson’s correlation) between penicillin and cefuroxime and also with penicillin and ceftriaxone using disk diffusion method. There was also a strong positive correlation between penicillin and cefuroxime MIC values using Etest, however it is not an EUCAST approved test method. In addition, the disk diffusion results and MIC values for penicillin had a strong negative correlation and for cefuroxime a moderate negative correlation.

We conclude that Aerococcus urinae’s antimicrobial susceptibility for penicillin and cefuroxime have a strong positive correlation using disk diffusion method. Based on the results we draw to the conclusion that breakpoints for penicillin established by EUCAST could be used to interpret susceptibility to cefuroxime and ceftriaxone.