Taloustieto osana tiedolla johtamista : case Espoon sivistystoimi
Lauhikari, Anni (2019)
Lauhikari, Anni
Saimaan ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901151294
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901151294
Tiivistelmä
Resurssien ja voimavarojen vähetessä ja samalla tarpeiden kasvaessa tarvitaan julkisissa organisaatioissa ja niiden johtamisessa tarkempaa kustannusten hallintaa ja ymmärrystä taloudesta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten taloustietoa hyödynnetään kuntaorganisaation johtamistyössä. Tarkoituksena oli kuvata, miten yksiköiden johtajat käyttävät tietoa ja ennen kaikkea taloustietoa johtamisessa ja päätöksenteon tukena. Tutkimuksessa kartoitettiin myös, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita liittyy taloustietojen hyödyntämiseen johtamisessa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui kolmesta pääaiheesta tiedolla johtaminen, julkinen johtaminen ja talous sekä talousohjaus johtamisessa. Näiden avulla tarkasteltiin tiedolla johtamista ja taloustiedon hyödyntämistä johtamistyössä. Taloustiedolla viitattiin tässä tutkimuksessa ennen kaikkea laskentatoimen ja liiketalouden teorioihin, joita sovellettiin tutkimuksessa huomioiden julkisen talouden erityispiirteet.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus ja tutkimuksen kohdeorganisaatio oli Espoon kaupungin sivistystoimen toimiala. Tutkimuksen empiirisessä osassa selvitettiin teemahaastatteluiden avulla kuuden johtajan näkökulmaa siitä, miten he hyödyntävät tietoja ja ennen kaikkea taloustietoja johtamisessaan. Tutkimusaineisto on analysoitu sisällönanalyysin keinoin.
Empiirisen tutkimuksen tulosten mukaan tulosyksiköiden johtajat hyödyntävät taloustietoja ennen kaikkea toiminnan suunnittelun ja seurannan tukena sekä julkisten resurssien ja voimavarojen raportoinnissa. Taloustietoja käytettiin myös palveluiden tärkeyden arvioinnissa. Taloustieto koettiin numeraalisten tietojen lisäksi laadullisiksi ja määrällisiksi tiedoiksi sekä erilaisiksi tunnusluvuiksi ja mittareiksi. Taloustiedon merkitys johtamisessa kasvaa entisestään tulevaisuudessa tarpeiden kasvaessa ja samalla taloudellisten resurssien vähetessä. Taloustietojen hyödyntämisessä mahdollisuudeksi nähtiin ennen kaikkea palveluiden tuotteistamisen yhteydessä johtamisen tueksi laadittujen mittareiden ja tunnuslukujen kehittäminen. Suurin haaste taloustietojen hyödyntämisessä oli tuloksellisuuden ja tehokkuuden ristiriidaton mittaaminen palveluiden luonteiden vuoksi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui kolmesta pääaiheesta tiedolla johtaminen, julkinen johtaminen ja talous sekä talousohjaus johtamisessa. Näiden avulla tarkasteltiin tiedolla johtamista ja taloustiedon hyödyntämistä johtamistyössä. Taloustiedolla viitattiin tässä tutkimuksessa ennen kaikkea laskentatoimen ja liiketalouden teorioihin, joita sovellettiin tutkimuksessa huomioiden julkisen talouden erityispiirteet.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus ja tutkimuksen kohdeorganisaatio oli Espoon kaupungin sivistystoimen toimiala. Tutkimuksen empiirisessä osassa selvitettiin teemahaastatteluiden avulla kuuden johtajan näkökulmaa siitä, miten he hyödyntävät tietoja ja ennen kaikkea taloustietoja johtamisessaan. Tutkimusaineisto on analysoitu sisällönanalyysin keinoin.
Empiirisen tutkimuksen tulosten mukaan tulosyksiköiden johtajat hyödyntävät taloustietoja ennen kaikkea toiminnan suunnittelun ja seurannan tukena sekä julkisten resurssien ja voimavarojen raportoinnissa. Taloustietoja käytettiin myös palveluiden tärkeyden arvioinnissa. Taloustieto koettiin numeraalisten tietojen lisäksi laadullisiksi ja määrällisiksi tiedoiksi sekä erilaisiksi tunnusluvuiksi ja mittareiksi. Taloustiedon merkitys johtamisessa kasvaa entisestään tulevaisuudessa tarpeiden kasvaessa ja samalla taloudellisten resurssien vähetessä. Taloustietojen hyödyntämisessä mahdollisuudeksi nähtiin ennen kaikkea palveluiden tuotteistamisen yhteydessä johtamisen tueksi laadittujen mittareiden ja tunnuslukujen kehittäminen. Suurin haaste taloustietojen hyödyntämisessä oli tuloksellisuuden ja tehokkuuden ristiriidaton mittaaminen palveluiden luonteiden vuoksi.