Tutkimus GoGo Liikuntakeskuksen personal trainer -palveluiden tehokkuudesta painonhallinnan apuna
Simola, Ville (2010)
Simola, Ville
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060411436
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060411436
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin GoGo Liikuntakeskuksen personal trainer -palveluiden tehokkuutta painonhallinnan apuna. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, vaikuttiko personal trainer -ohjelma sekä personal trainerin toiminta kolmen kuukauden testijakson aikana painoon, painoindeksiin, rasvaprosenttiin sekä vyötärönympärykseen. Lisäksi selvitettiin mitkä tekijät olivat yhteydessä onnistuneeseen ja epäonnistuneeseen painonpudotukseen, sekä oliko henkilön lähtöpainolla yhteys pudotetun painon määrään.
Tutkimus toteutettiin interventiotutkimuksena ja se aloitettiin syksyllä 2009. Tutkimuksen kohdejoukolle tehtiin koejakson alussa ja lopussa antropometriset mittaukset (pituus, paino, painoindeksi, vyötärönympärys ja rasvaprosentti). Tutkimukseen osallistui yhteensä 20 henkilöä, joista 19 oli naisia ja 1 mies. Henkilöt jakautuivat tasaisesti personal trainer -ryhmään ja kontrolliryhmään. Kaksi kontrolliryhmän koehenkilöä joutui jättämään tutkimuksen kesken. Kontrolliryhmän koehenkilöt yrittivät pudottaa painoaan omin avuin. Personal trainer -asiakkaat saivat sen sijaan käyttöönsä kaikki personal trainer -palvelut. Palvelut sisälsivät kymmenen yhteistä harjoituskertaa, ravintoanalyysin, ravinto-ohjeistuksen, harjoitusohjelmat sekä konsultoinnin tapaamiskertojen välillä. Yhteisiä harjoituksia pidettiin keskimäärin kerran viikossa ja harjoitukset olivat noin tunnin mittaisia.
Tutkimustulokset osoittivat, että personal trainer -ryhmän koehenkilöt onnistuivat pudotta-maan painoaan, painoindeksiään, rasvaprosenttiaan sekä kaventamaan vyötäröään. Kontrolliryhmän koehenkilöiden painot ja painoindeksit nousivat, rasvaprosentti laski vähemmän kuin personal trainer -ryhmän jäsenillä ja vyötärön ympärys kasvoi. Tulokset myös osoittivat, että tarkastellessa kaikkia koehenkilöitä yhtenä ryhmänä, lähtöpainolla oli yhteys painon muutokseen, (r=0.58, p<0.01). Mitä painavampi koehenkilö oli, sitä enemmän hän pudotti painoa. Tarkastellessa pelkästään personal trainer -ryhmän absoluuttisia painonmuutoksia, yhteys oli vieläkin voimakkaampi (r=0.74, p<0.01). Sen sijaan kontrolliryhmän lähtöpainon ja painon muutoksen välillä ei havaittu yhteyttä. Yleisimmät syyt epäonnistuneeseen painonpudotukseen olivat motivaation- ja ajanpuute. Onnistuneen painonpudotuksen yleisimmät tekijät olivat uuden tiedon saaminen painonpudotuksesta, ohjaajan kannustus, monipuolinen harjoittelu sekä selkeät tavoitteet.
Yhteenvetona voidaan todeta, että personal trainer -ryhmän koehenkilöt onnistuivat pääse-mään parempiin tuloksiin. Tästä voidaan tehdä johtopäätös, että personal trainer -palvelut näyttävät tukevan tavoitteiden asettelussa, määrätietoisessa harjoittelussa, terveellisen ravintokokonaisuuden suunnittelussa sekä harjoitusmotivaation ylläpitämisessä.
Tutkimus toteutettiin interventiotutkimuksena ja se aloitettiin syksyllä 2009. Tutkimuksen kohdejoukolle tehtiin koejakson alussa ja lopussa antropometriset mittaukset (pituus, paino, painoindeksi, vyötärönympärys ja rasvaprosentti). Tutkimukseen osallistui yhteensä 20 henkilöä, joista 19 oli naisia ja 1 mies. Henkilöt jakautuivat tasaisesti personal trainer -ryhmään ja kontrolliryhmään. Kaksi kontrolliryhmän koehenkilöä joutui jättämään tutkimuksen kesken. Kontrolliryhmän koehenkilöt yrittivät pudottaa painoaan omin avuin. Personal trainer -asiakkaat saivat sen sijaan käyttöönsä kaikki personal trainer -palvelut. Palvelut sisälsivät kymmenen yhteistä harjoituskertaa, ravintoanalyysin, ravinto-ohjeistuksen, harjoitusohjelmat sekä konsultoinnin tapaamiskertojen välillä. Yhteisiä harjoituksia pidettiin keskimäärin kerran viikossa ja harjoitukset olivat noin tunnin mittaisia.
Tutkimustulokset osoittivat, että personal trainer -ryhmän koehenkilöt onnistuivat pudotta-maan painoaan, painoindeksiään, rasvaprosenttiaan sekä kaventamaan vyötäröään. Kontrolliryhmän koehenkilöiden painot ja painoindeksit nousivat, rasvaprosentti laski vähemmän kuin personal trainer -ryhmän jäsenillä ja vyötärön ympärys kasvoi. Tulokset myös osoittivat, että tarkastellessa kaikkia koehenkilöitä yhtenä ryhmänä, lähtöpainolla oli yhteys painon muutokseen, (r=0.58, p<0.01). Mitä painavampi koehenkilö oli, sitä enemmän hän pudotti painoa. Tarkastellessa pelkästään personal trainer -ryhmän absoluuttisia painonmuutoksia, yhteys oli vieläkin voimakkaampi (r=0.74, p<0.01). Sen sijaan kontrolliryhmän lähtöpainon ja painon muutoksen välillä ei havaittu yhteyttä. Yleisimmät syyt epäonnistuneeseen painonpudotukseen olivat motivaation- ja ajanpuute. Onnistuneen painonpudotuksen yleisimmät tekijät olivat uuden tiedon saaminen painonpudotuksesta, ohjaajan kannustus, monipuolinen harjoittelu sekä selkeät tavoitteet.
Yhteenvetona voidaan todeta, että personal trainer -ryhmän koehenkilöt onnistuivat pääse-mään parempiin tuloksiin. Tästä voidaan tehdä johtopäätös, että personal trainer -palvelut näyttävät tukevan tavoitteiden asettelussa, määrätietoisessa harjoittelussa, terveellisen ravintokokonaisuuden suunnittelussa sekä harjoitusmotivaation ylläpitämisessä.