Ammattikorkeakouluopettajien kokemuksia työkuormituksesta : kvalitatiivinen lähestymistapa
Elo, Melina; Pöyry, Norma (2018)
Elo, Melina
Pöyry, Norma
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122722887
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122722887
Tiivistelmä
Opettajien kasvanut työkuormitus on noussut esiin useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa (esim. Pekkarinen & Pekka 2016; Länsikallio ym. 2018). Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Turun ammattikorkeakoulun opettajien työpäivän aikana kokemia työkuormitustekijöitä ja kuormituksen hallinnan keinoja. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää ja kuvata opettajien työtehtävien hoitamiseen liittyvää ajankäyttöä ja työn sisältöä heidän itsensä kertomana. Tavoitteena oli saada opettajien työkuormituksen kokemisesta ja hallinnasta syvällisempää tietoa. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena ja sen lähestymistapa oli kvalitatiivinen. Tietoa kerättiin kolmelta Turun ammattikorkeakoulun opettajalta haastatteluiden ja työpäiväkirjojen avulla. Opettajat täyttivät henkilökohtaista työpäiväkirjaa kolmena päivänä, jotka he saivat itse valita. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Turun ammattikorkeakoulu.
Opettajien työpäivään kuului opetustyön lisäksi valmistelutyötä, verkostotyötä, kokouksia, yhteydenpitoa ja taukoja. Osalla työpäivään kuului myös siirtymisiä, opiskelijan ohjausta ja muuta työtä. Työtehtäviin päivän aikana käytetty aika vaihteli alle kahdeksasta tunnista 14 tuntiin. Kaikki osallistujat tekivät ainakin kerran iltatöitä osallistumisen aikana. Kaksi osallistujaa teki töitä ennen työpaikalle saapumista. Työpaikan ulkopuolella tehty työ oli useimmiten yhteydenpitoa ja valmistelutyötä ja se painottui iltaan. Sen määrä päivässä vaihteli osallistujien välillä alle puolesta tunnista yli kolmeen tuntiin. Osallistujien kuormitustekijät olivat psykososiaalisia, eivätkä he tuoneet esille fyysisiä kuormitustekijöitä. Työkuormituksen määrää mitattiin asteikolla 1–5. Yleisin vastaus oli 4, joka tarkoittaa paljon kuormitusta. Kuormituksen hallinnan keinot liittyivät sosiaalisiin suhteisiin, oman hyvinvoinnin ylläpitoon, yksilön ominaisuuksiin ja yksilön toimintaan. Osallistujista kaksi toi esille työn mielekkyyden kuormittavuudesta huolimatta. Tuloksissa ilmeni useita yhtäläisyyksiä verrattuna aiempiin tutkimuksiin, kuten suuri työmäärä, iltatyöt, yhteydenpidon määrä ja kuormituksen kausiluontoisuus.
Opinnäytetyön tulokset antavat ainutkertaista ja syvällistä tietoa kohderyhmän opettajien kokemasta kuormituksesta syksyllä 2018. Ennen kaikkea ne ovat totuudenmukaisia kuvauksia osallistujien subjektiivisista kokemuksista. Suppean aineiston takia tämän tapaustutkimuksen tuloksia ei voida yleistää ilman lisätutkimuksia. Tuloksia voidaan hyödyntää Turun ammattikorkeakoulun opettajien työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Opettajien työpäivään kuului opetustyön lisäksi valmistelutyötä, verkostotyötä, kokouksia, yhteydenpitoa ja taukoja. Osalla työpäivään kuului myös siirtymisiä, opiskelijan ohjausta ja muuta työtä. Työtehtäviin päivän aikana käytetty aika vaihteli alle kahdeksasta tunnista 14 tuntiin. Kaikki osallistujat tekivät ainakin kerran iltatöitä osallistumisen aikana. Kaksi osallistujaa teki töitä ennen työpaikalle saapumista. Työpaikan ulkopuolella tehty työ oli useimmiten yhteydenpitoa ja valmistelutyötä ja se painottui iltaan. Sen määrä päivässä vaihteli osallistujien välillä alle puolesta tunnista yli kolmeen tuntiin. Osallistujien kuormitustekijät olivat psykososiaalisia, eivätkä he tuoneet esille fyysisiä kuormitustekijöitä. Työkuormituksen määrää mitattiin asteikolla 1–5. Yleisin vastaus oli 4, joka tarkoittaa paljon kuormitusta. Kuormituksen hallinnan keinot liittyivät sosiaalisiin suhteisiin, oman hyvinvoinnin ylläpitoon, yksilön ominaisuuksiin ja yksilön toimintaan. Osallistujista kaksi toi esille työn mielekkyyden kuormittavuudesta huolimatta. Tuloksissa ilmeni useita yhtäläisyyksiä verrattuna aiempiin tutkimuksiin, kuten suuri työmäärä, iltatyöt, yhteydenpidon määrä ja kuormituksen kausiluontoisuus.
Opinnäytetyön tulokset antavat ainutkertaista ja syvällistä tietoa kohderyhmän opettajien kokemasta kuormituksesta syksyllä 2018. Ennen kaikkea ne ovat totuudenmukaisia kuvauksia osallistujien subjektiivisista kokemuksista. Suppean aineiston takia tämän tapaustutkimuksen tuloksia ei voida yleistää ilman lisätutkimuksia. Tuloksia voidaan hyödyntää Turun ammattikorkeakoulun opettajien työhyvinvoinnin kehittämisessä.