Lesitiinin korvaaminen kirnumaitojauheella maitosuklaassa
Äijänen, Teppo (2018)
Äijänen, Teppo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121721929
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121721929
Tiivistelmä
Maitosuklaaseen tyypillisesti lisätään 0,3–0,5 % soijalesitiiniä, parantamaan suklaan käsiteltävyyttä ja suussa sulavuutta. Kirnumaitojauhe sisältää luonnostaan fosfolipoproteiineja, lesitiinin komponentteja. Työn tavoitteena oli selvittää, voiko kirnumaitojauheella korvata lesitiinin maitosuklaassa.
Teoriaosassa selvitettiin maitosuklaan valmistus- ja lisäaineiden roolia maitosuklaassa, lesitiinin hyötyjä, vertailtiin kirnumaitojauheen ja lesitiinin fosfolipidikoostumuksia sekä pohdittiin lesitiinittömyyden tuomaa lisäarvoa maitosuklaalle. Kokeellisessa osassa maitosuklaiden raaka-aineina käytettiin kaakaomassaa, kaakaovoita, sokeria, maitojauhetta ja auringonkukkalesitiiniä. Maitosuklaata valmistettiin seitsemällä reseptillä, joissa muuttujina toimivat maitojauhe ja lesitiini. Maitosuklaa valmistettiin suklaan konssaukseen tarkoitetulla laboratoriomittakaavan konssilla ja viimeisteltiin temperoimalla, oikean rasvan kiderakenteen saamiseksi. Valmistettujen maitosuklaiden ominaisuuksia tutkittiin mittaamalla suurimpien partikkeleiden kokoa mikrometrillä, temperoidun suklaan kovuutta rakenneanalysaattorilla, viskositeettia reometrillä, säilytyksen vaikutusta väriin kolorimetrillä ja vesipitoisuutta kuivaamalla. Maitosuklaiden aistittavia eroavaisuuksia arvioitiin kolmitestillä.
Maitosuklaiden kirnumaitojauhepitoisuuden kasvattamisen 10 prosentista 20 prosenttiin havaittiin laskevan suklaiden viskositeettia (10 % = 8,2 Pa·s ja 20 % = 6,9 Pa·s). Kirnumaitojauheella ja lisätyllä lesitiinillä saavutettiin viskositeettia laskeva vaikutus. Kirnumaitojauheen osalta vaikutus ei ollut odotetun suuruinen. Kirnumaitojauhepitoisuuden nostaminen kasvatti suklaiden värin tummuutta ja kovuutta. Tulosten perusteella kirnumaitojauhe ei sovellu sellaisenaan lesitiinin korvaajaksi maitosuklaan maitorasvapitoisuuden ollessa pieni.
Työn tuloksia voidaan hyödyntää luotaessa markkinointimateriaalia kirnumaitojauheesta. Työssä opittiin suklaan valmistusprosessista ja tätä tietoa voidaan hyödyntää seuraavien tutkimuksien suunnitellussa. Jatkotutkimusehdotuksena voisi tutkia kirnumaitojauheen soveltuvuutta lesitiinin korvaajaksi, kun maitosuklaan rasvapitoisuus ja maitorasvan osuus kokonaisrasvasta on korkeampi.
Teoriaosassa selvitettiin maitosuklaan valmistus- ja lisäaineiden roolia maitosuklaassa, lesitiinin hyötyjä, vertailtiin kirnumaitojauheen ja lesitiinin fosfolipidikoostumuksia sekä pohdittiin lesitiinittömyyden tuomaa lisäarvoa maitosuklaalle. Kokeellisessa osassa maitosuklaiden raaka-aineina käytettiin kaakaomassaa, kaakaovoita, sokeria, maitojauhetta ja auringonkukkalesitiiniä. Maitosuklaata valmistettiin seitsemällä reseptillä, joissa muuttujina toimivat maitojauhe ja lesitiini. Maitosuklaa valmistettiin suklaan konssaukseen tarkoitetulla laboratoriomittakaavan konssilla ja viimeisteltiin temperoimalla, oikean rasvan kiderakenteen saamiseksi. Valmistettujen maitosuklaiden ominaisuuksia tutkittiin mittaamalla suurimpien partikkeleiden kokoa mikrometrillä, temperoidun suklaan kovuutta rakenneanalysaattorilla, viskositeettia reometrillä, säilytyksen vaikutusta väriin kolorimetrillä ja vesipitoisuutta kuivaamalla. Maitosuklaiden aistittavia eroavaisuuksia arvioitiin kolmitestillä.
Maitosuklaiden kirnumaitojauhepitoisuuden kasvattamisen 10 prosentista 20 prosenttiin havaittiin laskevan suklaiden viskositeettia (10 % = 8,2 Pa·s ja 20 % = 6,9 Pa·s). Kirnumaitojauheella ja lisätyllä lesitiinillä saavutettiin viskositeettia laskeva vaikutus. Kirnumaitojauheen osalta vaikutus ei ollut odotetun suuruinen. Kirnumaitojauhepitoisuuden nostaminen kasvatti suklaiden värin tummuutta ja kovuutta. Tulosten perusteella kirnumaitojauhe ei sovellu sellaisenaan lesitiinin korvaajaksi maitosuklaan maitorasvapitoisuuden ollessa pieni.
Työn tuloksia voidaan hyödyntää luotaessa markkinointimateriaalia kirnumaitojauheesta. Työssä opittiin suklaan valmistusprosessista ja tätä tietoa voidaan hyödyntää seuraavien tutkimuksien suunnitellussa. Jatkotutkimusehdotuksena voisi tutkia kirnumaitojauheen soveltuvuutta lesitiinin korvaajaksi, kun maitosuklaan rasvapitoisuus ja maitorasvan osuus kokonaisrasvasta on korkeampi.