Lasten huomioiminen vanhemman sairastuttua psyykkisesti
Jäntti-Mähönen, Mari; Kaskinen, Milla (2018)
Jäntti-Mähönen, Mari
Kaskinen, Milla
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121621787
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121621787
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin alle seitsemän vuotiaiden lasten huomioimista vanhemman sairastuttua psyykkisesti.
Tavoitteena oli selvittää, mitä työkäytäntöjä aikuispsykiatriassa ja lastenneuvolassa on lasten osallisuuden tukemiseksi ja miten koko perhettä voidaan tukea vanhemman sairastuttua. Toimeksiantajana toimi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry, jonka tavoitteena oli saada tietoa lasten huomioimisesta aikuispsykiatrian ja lastenneuvolatyössä kehittääkseen omaa toimintaansa osana sosiaali- ja terveysalan palveluverkostoa. Tämän opinnäytetyön kautta Savon mielenterveysomaiset – FinFami ry:llä on mahdollisuus kehittää omaistyötä lapsiperheille. Lasten osallisuus ja huomioiminen on kirjattu myös sosiaalihuoltolakiin (2014), lastensuojelulakiin (2007) ja terveydenhuoltolakiin (2010).
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluaineisto kerättiin touko-kesäkuun aikana 2018. Tutkimukseen osallistui kaksi Kuopion kaupungin lastenneuvolan terveydenhoitajaa ja viisi aikuispsykiatriassa työskentelevää sosiaali- ja terveysalan työntekijää. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin, ja tutkimusaineisto analysoitiin aineistölähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan aikuispsykiatriassa ja lastenneuvolassa tunnistetaan vanhemman mielenterveydenhäiriön vaikutukset koko perheeseen ja perheen sisäiseen vuorovaikutukseen: Sairaalahoidossa hoitojaksojen lyhyyden vuoksi päähuomio suuntautuu vanhemman psyykkisen sairauden hoitoon ja lapsen osallisuuden mahdollisuus jää pääosin avohoidon puolelle. Alle seitsemän vuotiaiden lasten osallisuus toteutuu pääosin vanhemmuuden ja perheen arjen tukemisen kautta. Työmenetelmät ja –käytännöt perustuvat keskustelulle, mikä voi aiheuttaa haasteita pienten lasten osallisuuden toteutumiseen. Tämän vuoksi tarvitaan uusia työmenetelmiä pienten lasten osallisuuden vahvistamiseksi.
Tutkimustulosten perusteella alle seitsemän vuotiaiden lasten osallisuutta tulisi vahvistaa. Alle seitsemän vuotiaiden lasten osallisuutta voi tukea toiminnallisten menetelmien kautta. Jatkossa sairaalahoidon ja avohoidon yhteistyötä tulisi kehittää, jotta perhelähtöinen ja palveluohjauksellinen työote toteutuisi paremmin. Tiiviimmän moniammatillisen yhteistyön avulla pystyttäisiin tarjoamaan lapsiperheille kokonaisvaltaisempaa tukea. Jatkotutkimuksena voisi olla lapsille suunnatun mini-intervention kehittäminen ja sen vaikuttavuuden tutkiminen tai miten lapsiperheet ja lapset kokevat lapsen osallisuuden toteutumisen aikuispsykiatriassa.
Tavoitteena oli selvittää, mitä työkäytäntöjä aikuispsykiatriassa ja lastenneuvolassa on lasten osallisuuden tukemiseksi ja miten koko perhettä voidaan tukea vanhemman sairastuttua. Toimeksiantajana toimi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry, jonka tavoitteena oli saada tietoa lasten huomioimisesta aikuispsykiatrian ja lastenneuvolatyössä kehittääkseen omaa toimintaansa osana sosiaali- ja terveysalan palveluverkostoa. Tämän opinnäytetyön kautta Savon mielenterveysomaiset – FinFami ry:llä on mahdollisuus kehittää omaistyötä lapsiperheille. Lasten osallisuus ja huomioiminen on kirjattu myös sosiaalihuoltolakiin (2014), lastensuojelulakiin (2007) ja terveydenhuoltolakiin (2010).
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluaineisto kerättiin touko-kesäkuun aikana 2018. Tutkimukseen osallistui kaksi Kuopion kaupungin lastenneuvolan terveydenhoitajaa ja viisi aikuispsykiatriassa työskentelevää sosiaali- ja terveysalan työntekijää. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin, ja tutkimusaineisto analysoitiin aineistölähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan aikuispsykiatriassa ja lastenneuvolassa tunnistetaan vanhemman mielenterveydenhäiriön vaikutukset koko perheeseen ja perheen sisäiseen vuorovaikutukseen: Sairaalahoidossa hoitojaksojen lyhyyden vuoksi päähuomio suuntautuu vanhemman psyykkisen sairauden hoitoon ja lapsen osallisuuden mahdollisuus jää pääosin avohoidon puolelle. Alle seitsemän vuotiaiden lasten osallisuus toteutuu pääosin vanhemmuuden ja perheen arjen tukemisen kautta. Työmenetelmät ja –käytännöt perustuvat keskustelulle, mikä voi aiheuttaa haasteita pienten lasten osallisuuden toteutumiseen. Tämän vuoksi tarvitaan uusia työmenetelmiä pienten lasten osallisuuden vahvistamiseksi.
Tutkimustulosten perusteella alle seitsemän vuotiaiden lasten osallisuutta tulisi vahvistaa. Alle seitsemän vuotiaiden lasten osallisuutta voi tukea toiminnallisten menetelmien kautta. Jatkossa sairaalahoidon ja avohoidon yhteistyötä tulisi kehittää, jotta perhelähtöinen ja palveluohjauksellinen työote toteutuisi paremmin. Tiiviimmän moniammatillisen yhteistyön avulla pystyttäisiin tarjoamaan lapsiperheille kokonaisvaltaisempaa tukea. Jatkotutkimuksena voisi olla lapsille suunnatun mini-intervention kehittäminen ja sen vaikuttavuuden tutkiminen tai miten lapsiperheet ja lapset kokevat lapsen osallisuuden toteutumisen aikuispsykiatriassa.