Elinvoimaa Hollolan kuntakeskukseen : Salpakankaan yleissuunnitelma
Könönen, Timo (2018)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121020783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121020783
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia Hollolan kuntakeskuksen, Salpakankaan, kehittämisen yleissuunnitelma. Salpakankaan elävöittämiseksi kunta toteutti vuonna maakunnankehittämisrahoitusta saaneen 2017 Elinvoimaa Hollolan kuntakeskukseen -hankkeen. Hankkeen sisältämä suunnittelutyö alkoi vuoden 2017 keväällä, kun Lahden ammattikorkeakoulun Kestävät ja älykkäät kaupungit -kurssin opiskelijat ideoivat pienryhmissä kehitysehdotuksia ja koostivat niistä suunnitelmat.
Teoriaosassa käsitellään kaupunkimaisen ympäristön määritelmää, esteettömyyttä rakennetussa ympäristössä sekä luonnon vaikutuksesta ihmiseen. Kaupunkimaiselle ympäristölle on monia eri määritelmiä, joiden sisältö vaihtelee suhteellisen paljon. Tästä syystä sille laadittiin määritelmä yksinomaan vain tätä opinnäytetyötä varten. Esteettömyyden käsitellyssä keskitytään pääasiassa julkisiin ulkotiloihin, erityisesti ulkona olevien kulkuväyliin. Luonto vaikuttaa ihmiseen monin positiivisin tavoin. Tämä pätee myös pieniin luontoelementteihin urbaanissa ympäristössä.
Ennen varsinaista suunnitelmaosuutta koottiin aiemmin mainitulla kurssilla tehdyistä suunnitelmista positiivista palautetta saaneet toteuttamiskelpoiset ideat. Kuntalaisilta saadun palautteen perusteella Salpakankaasta haluttiin tehdä nykyistä paremmin valaistu kävelykeskusta ja tuoda sinne enemmän väriä, pyöreitä muotoja ja taidetta. Istutukset, maalaukset ja valotaideteokset saivat hyvin paljon positiivista palautetta. Lisäksi alueen luoteiskulmassa sijaitseva suppa haluttiin saada kaikille sopivaksi virkistyskohteeksi.
Näiden ideoiden ja palautteen pohjalta laadittiin varsinainen Salpakankaan yleissuunnitelma. Suunnitelmassa huomioitiin erityisesti toiminnallisuus, esteettisyys ja esteettömyys. Suunnitelman suurin yksittäinen osa oli supan hyödyntäminen paremmin virkistyskäytössä. Tästä tehtiin yleissuunnitelmaan liitetty, erillinen osasuunnitelma kiireellisenä, jotta rakennustyöt voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian.
Teoriaosassa käsitellään kaupunkimaisen ympäristön määritelmää, esteettömyyttä rakennetussa ympäristössä sekä luonnon vaikutuksesta ihmiseen. Kaupunkimaiselle ympäristölle on monia eri määritelmiä, joiden sisältö vaihtelee suhteellisen paljon. Tästä syystä sille laadittiin määritelmä yksinomaan vain tätä opinnäytetyötä varten. Esteettömyyden käsitellyssä keskitytään pääasiassa julkisiin ulkotiloihin, erityisesti ulkona olevien kulkuväyliin. Luonto vaikuttaa ihmiseen monin positiivisin tavoin. Tämä pätee myös pieniin luontoelementteihin urbaanissa ympäristössä.
Ennen varsinaista suunnitelmaosuutta koottiin aiemmin mainitulla kurssilla tehdyistä suunnitelmista positiivista palautetta saaneet toteuttamiskelpoiset ideat. Kuntalaisilta saadun palautteen perusteella Salpakankaasta haluttiin tehdä nykyistä paremmin valaistu kävelykeskusta ja tuoda sinne enemmän väriä, pyöreitä muotoja ja taidetta. Istutukset, maalaukset ja valotaideteokset saivat hyvin paljon positiivista palautetta. Lisäksi alueen luoteiskulmassa sijaitseva suppa haluttiin saada kaikille sopivaksi virkistyskohteeksi.
Näiden ideoiden ja palautteen pohjalta laadittiin varsinainen Salpakankaan yleissuunnitelma. Suunnitelmassa huomioitiin erityisesti toiminnallisuus, esteettisyys ja esteettömyys. Suunnitelman suurin yksittäinen osa oli supan hyödyntäminen paremmin virkistyskäytössä. Tästä tehtiin yleissuunnitelmaan liitetty, erillinen osasuunnitelma kiireellisenä, jotta rakennustyöt voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian.