Loppukäyttäjäkoulutuspalvelut liiketoimintaprosessien kehittämisen yhteydessä
Nyman, Anneli (2010)
Nyman, Anneli
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005098493
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005098493
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämishankkeen tarkoituksena oli selvittää, miten SAP Finland Oy:n koulutuksen tulisi kehittää loppukäyttäjille suunnattuja olemassa olevia palvelujaan. Lähtökohtana olivat sellaiset SAP–asiakkaat, jotka ovat ottaneet käyttöön SAP-ratkaisuja tavoitteenaan toiminnan tehostaminen ja omien prosessien kehittäminen. Tähän liittyen haluttiin myös tutkia, miten hyvin nykyiset SAP:n loppukäyttäjäkoulutuspalvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita.
Työn teoreettinen viitekehys liittyi organisaation osaamisen johtamiseen ja niihin periaatteisiin, joiden avulla yritys pyrkii parantamaan kilpailukykyään. Osaamisen johtamista tarkasteltiin ensin organisaation näkökulmasta ja sen jälkeen perehdyttiin yksilön osaamisen kehittämiseen oppimisen näkökulmasta. Organisaation kilpailukyvyn parantamisen edellytyksiä tarkasteltiin myös prosessien kehittämisen sekä tehokkuuden näkökulmasta. Koulutuspalveluiden tarjoamaa käsiteltiin prosessien kehittämishankkeiden yhteydessä. Palveluiden kehittämistä ja laadun parantamista selvitettiin asiakkuusajattelun ja palveluprosessin näkökulmista ja näihin liittyen laatukysymyksiä.
Kehittämishanke toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Kohderyhmäksi valikoitui sekä paikallisesti että kansainvälisesti toimivia SAP-asiakkaita, joita haastateltiin. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että projekteissa tai hankkeissa tehdään päätökset koulutuksen suunnittelusta sekä toteutuksesta ja että hankkeen tai projektin jälkeen liiketoimintayksiköt vastaavat koulutuksen kehittämisestä joko itsenäisesti tai yrityksen koulutusorganisaation avustamana.
Johtopäätöksinä todettiin, että koulutukselle tulee asettaa samat tavoitteet, jotka liittyvä prosessien kehittämisen tavoitteisiin. Koulutusprojektilla tulee olla johdon tuki ja projektin saavutuksia tulee seurata. Projektin päättymisen jälkeen tulee varmistaa, että organisaatio vastaanottaa koulutusmallin. Oppimisen varmistamiseksi oppijat tulee valmistaa ja motivoida tulevaan koulutukseen ja koulutuksen aikana tulee osallistujilla olla aikaa keskustella sekä kyseenalaistaa tavoitteet. Erilaisia oppijoita tulee tukea erilaisin koulutusmenetelmin. Loppukäyttäjäkoulutuksessa tulee käyttää yrityksen omia kouluttajia, sillä heillä on jo liiketoimintaosaaminen, jonka lisäksi projektityöskentelyn aikana on helppo opetella uudet prosessit. Koulutusosaamista kouluttajien on helpompaa opiskella ulkopuolisen avustamana kuin liiketoiminta tai prosessiosaamista.
Kehitysehdotuksena esitettiin, että koulutuskonsultin työn tulokset on esitettävä siten, että asiakas näkee selkeästi arvon investoinnista koulutuskonsulttiin. Palvelut tulee lisäksi esitellä siten, että asiakas voi valita kohderyhmän perusteella tietyt palvelut ja yhdistellä niitä haluamallaan tavalla. Tämän lisäksi markkinointiviestintää tulee suunnata eri kohderyhmille sekä selkiyttää sitä siten, että asiakas helposti ymmärtää viestin sisällön.
Työn teoreettinen viitekehys liittyi organisaation osaamisen johtamiseen ja niihin periaatteisiin, joiden avulla yritys pyrkii parantamaan kilpailukykyään. Osaamisen johtamista tarkasteltiin ensin organisaation näkökulmasta ja sen jälkeen perehdyttiin yksilön osaamisen kehittämiseen oppimisen näkökulmasta. Organisaation kilpailukyvyn parantamisen edellytyksiä tarkasteltiin myös prosessien kehittämisen sekä tehokkuuden näkökulmasta. Koulutuspalveluiden tarjoamaa käsiteltiin prosessien kehittämishankkeiden yhteydessä. Palveluiden kehittämistä ja laadun parantamista selvitettiin asiakkuusajattelun ja palveluprosessin näkökulmista ja näihin liittyen laatukysymyksiä.
Kehittämishanke toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Kohderyhmäksi valikoitui sekä paikallisesti että kansainvälisesti toimivia SAP-asiakkaita, joita haastateltiin. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että projekteissa tai hankkeissa tehdään päätökset koulutuksen suunnittelusta sekä toteutuksesta ja että hankkeen tai projektin jälkeen liiketoimintayksiköt vastaavat koulutuksen kehittämisestä joko itsenäisesti tai yrityksen koulutusorganisaation avustamana.
Johtopäätöksinä todettiin, että koulutukselle tulee asettaa samat tavoitteet, jotka liittyvä prosessien kehittämisen tavoitteisiin. Koulutusprojektilla tulee olla johdon tuki ja projektin saavutuksia tulee seurata. Projektin päättymisen jälkeen tulee varmistaa, että organisaatio vastaanottaa koulutusmallin. Oppimisen varmistamiseksi oppijat tulee valmistaa ja motivoida tulevaan koulutukseen ja koulutuksen aikana tulee osallistujilla olla aikaa keskustella sekä kyseenalaistaa tavoitteet. Erilaisia oppijoita tulee tukea erilaisin koulutusmenetelmin. Loppukäyttäjäkoulutuksessa tulee käyttää yrityksen omia kouluttajia, sillä heillä on jo liiketoimintaosaaminen, jonka lisäksi projektityöskentelyn aikana on helppo opetella uudet prosessit. Koulutusosaamista kouluttajien on helpompaa opiskella ulkopuolisen avustamana kuin liiketoiminta tai prosessiosaamista.
Kehitysehdotuksena esitettiin, että koulutuskonsultin työn tulokset on esitettävä siten, että asiakas näkee selkeästi arvon investoinnista koulutuskonsulttiin. Palvelut tulee lisäksi esitellä siten, että asiakas voi valita kohderyhmän perusteella tietyt palvelut ja yhdistellä niitä haluamallaan tavalla. Tämän lisäksi markkinointiviestintää tulee suunnata eri kohderyhmille sekä selkiyttää sitä siten, että asiakas helposti ymmärtää viestin sisällön.