Perhekeskeisyys pitkäaikaissairaan lapsen hoitotyön suunnittelussa : kirjallisuuskatsaus
Hakala, Noora; Mäkinen, Marjo (2018)
Hakala, Noora
Mäkinen, Marjo
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120419880
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120419880
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää perhekeskeisyyttä ja sen ilmenemistä pitkäaikaissairaan lapsen hoitotyön suunnittelussa. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, mitä perhekeskeisen hoitotyön osaaminen edellyttää hoitajalta, miten perhekeskeisyys näkyy somaattisesti pitkäaikaissairaan lapsen hoitotyön suunnitellussa sekä miten perhekeskeisyys näkyy psyykkisesti oireilevan pitkäaikaissairaan lapsen hoitotyön suunnittelussa. Tavoitteena oli kehittää saatujen tulosten avulla Tampereen ammattikorkeakoulun hoitotyön opetusmateriaalien hyödyntämistä. Tavoitteena oli myös löytää mahdollisimman tuoreita lähteitä, jotta löydetty tutkimusaineisto olisi kvalitatiivisten ominaisuuksiensa vuoksi mahdollisimman vaivattomasti löydettävissä ja sitä kautta hyödynnettävissä hoitotyön opetukseen ja opetuksen suunnitteluun.
Opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tietoa haettiin pääosin Medic- ja Cinahl- tietokannoista. Työ tehtiin kvalitatiivisella menetelmällä ja aineiston analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
On tärkeää, että hoitaja osaa vastata pitkäaikaissairaiden lasten perheiden yksilöllisiin tarpeisiin sekä tukea vanhemmuutta ja tunnistaa perheen voimavaroja. Somaattisesti pitkäaikaissairaita tai vammautuneita lapsia hoitavien henkilöiden tulee osata tehdä potilaslähtöinen ja perhekeskeinen hoitotyön toimintoja kartoittava suunnitelma, joka tulee läpikäydä potilaan ja tämän perheen kanssa. Lapsen pitkäaikaiseen sairauteen tulee perehtyä mahdollisimman huolellisesti sekä lääkärin tulee kertoa diagnoosista ja mahdollisista ennusteista potilaalle tarkemmin, lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden. Psyykkisesti oireileva lapsi perheineen tarvitsee paljon tukea ja ymmärrystä. Hoitotyön suunnittelussa korostuvat yksilövastuinen hoitotyö, omahoitajan läsnäolo ensikohtaamisella, perheen mukaan ottaminen sekä turvallisen omahoitosuhteen luominen heti alusta lähtien.
Selkeää perhekeskeisyyteen ja hoitotyön suunnitteluun painottuvaa tuoretta tutkimusta löydettiin varsin vähän. Lisäksi perhekeskeisyyden tutkimus painottui pääosin vanhempien huomiointiin ja hoitoon mukaan ottamiseen. Todettiin, että sisarusten hyvinvointia ja huomioimista perhekeskeisessä hoitotyössä ja sen suunnittelussa tulisi tutkia jatkossa paremmin ja enemmän.
Opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tietoa haettiin pääosin Medic- ja Cinahl- tietokannoista. Työ tehtiin kvalitatiivisella menetelmällä ja aineiston analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
On tärkeää, että hoitaja osaa vastata pitkäaikaissairaiden lasten perheiden yksilöllisiin tarpeisiin sekä tukea vanhemmuutta ja tunnistaa perheen voimavaroja. Somaattisesti pitkäaikaissairaita tai vammautuneita lapsia hoitavien henkilöiden tulee osata tehdä potilaslähtöinen ja perhekeskeinen hoitotyön toimintoja kartoittava suunnitelma, joka tulee läpikäydä potilaan ja tämän perheen kanssa. Lapsen pitkäaikaiseen sairauteen tulee perehtyä mahdollisimman huolellisesti sekä lääkärin tulee kertoa diagnoosista ja mahdollisista ennusteista potilaalle tarkemmin, lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden. Psyykkisesti oireileva lapsi perheineen tarvitsee paljon tukea ja ymmärrystä. Hoitotyön suunnittelussa korostuvat yksilövastuinen hoitotyö, omahoitajan läsnäolo ensikohtaamisella, perheen mukaan ottaminen sekä turvallisen omahoitosuhteen luominen heti alusta lähtien.
Selkeää perhekeskeisyyteen ja hoitotyön suunnitteluun painottuvaa tuoretta tutkimusta löydettiin varsin vähän. Lisäksi perhekeskeisyyden tutkimus painottui pääosin vanhempien huomiointiin ja hoitoon mukaan ottamiseen. Todettiin, että sisarusten hyvinvointia ja huomioimista perhekeskeisessä hoitotyössä ja sen suunnittelussa tulisi tutkia jatkossa paremmin ja enemmän.