Hakukonedatan käyttö juttujen ideoinnissa
Vironen, Elina (2018)
Vironen, Elina
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319776
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319776
Tiivistelmä
Tällä opinnäytetyöllä oli kaksi tavoitetta: kuvata, millainen prosessi hakukonedatan tutkiminen ja hyödyntäminen juttujen ideoinnissa on ja selvittää, miten laajasti suomalaiset mediat käyttävät hakukonedataa juttujen ideoinnissa. Työprosessin kuvaus toteutettiin kuvaamalla vaihe vaiheelta, kuinka opinnäytetyöntekijä on itse käyttänyt hakukonedataa työssään sisältömarkkinoinnissa. Hakukonedatan käyttöä suomalaisissa medioissa tutkittiin haastattelemalla Ylen, Helsingin Sanomien, Kotilieden ja Idealistan edustajia loka-marraskuussa 2018. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastattelumateriaali litteroitiin ja jaettiin tutkimusongelmaa tukeviin teemoihin.
Selvityksen tulos oli, että aikakaus- ja lifestyle-mediat, jotka saavat ison osan kävijöistään hakukoneiden kautta, käyttävät hakukonedataa juttujen ideoinnissa kattavammin kuin uutismediat. Kotiliedessä ja Idealistassa tehtiin juttuja jopa puhtaasti datalähtöisesti: yksittäisille hakusanoille, joita haetaan paljon, tehdään juttu, koska se paitsi kiinnostaa yleisöä, myös tietää lisää kävijöitä median verkkosivulle. Juttujen ideointi hakukonedatan avulla on siis ikään kuin osa juttujen hakukoneoptimointia eli löydettävyyden parantamista hakukoneissa. Uutissivustot taas saavat suurimman osan kävijöistään etusivun kautta, joten ne keskittyvät juttujen ”etusivun optimointiin”, esimerkiksi mahdollisimman vetävien otsikoiden tekemiseen. Uutismediat eivät ole niin kiinnostuneita hakukonedatasta myöskään siksi, että hakukonedata on useimmiten jo liian vanhaa uutiseksi. Se palvelee paremmin ikivihreiden, ajattomien juttujen ideoinnissa. Aina silloin tällöin hakukonedata paljastaa kuitenkin juttuaiheita, mitkä menisivät uutistoimitukselta muuten ohi.
Ylellä hakukonedatan avulla oli ideoitu vuosikello, jota voidaan käyttää paitsi julkaisunsuunnittelutyökaluna myös toimittajien ideoinnin tukena. Hakukonedata toimii hyvin vuosikellon suunnittelun apuna, koska usein hakukoneista paljon haetut aiheet toistuvat vuoden kierron mukaan. Tästä seuraa se, että hakukoneiden kautta paljon yleisöä keräävät jutut keräävät niin sanottua pitkää häntää, koska niitä luetaan vuosi toisensa jälkeen uudestaan.
Selvityksen johtopäätös on, että verkkomedioiden, jotka saavat leijonanosan kävijäliikenteestä hakukoneiden kautta, kannattaa käyttää hakukonedataa hyödyksi juttujen ideoinnissa ja tehdä juttuja paljon haetuista aiheista, jotka liittyvät verkkomedian toimialaan. Näin mediat palvelevat paitsi yleisöään myös saavat mahdollisimman paljon kävijäliikennettä hakukoneiden kautta. Hakukonedata ei ole paras mahdollinen juttujen ideoinnin väline esimerkiksi uutistoimituksissa, jossa tavoitteena on tehdä juttuja uusista aiheista, joita ihmiset eivät osaa vielä edes hakea hakukoneista.
Selvityksen tulos oli, että aikakaus- ja lifestyle-mediat, jotka saavat ison osan kävijöistään hakukoneiden kautta, käyttävät hakukonedataa juttujen ideoinnissa kattavammin kuin uutismediat. Kotiliedessä ja Idealistassa tehtiin juttuja jopa puhtaasti datalähtöisesti: yksittäisille hakusanoille, joita haetaan paljon, tehdään juttu, koska se paitsi kiinnostaa yleisöä, myös tietää lisää kävijöitä median verkkosivulle. Juttujen ideointi hakukonedatan avulla on siis ikään kuin osa juttujen hakukoneoptimointia eli löydettävyyden parantamista hakukoneissa. Uutissivustot taas saavat suurimman osan kävijöistään etusivun kautta, joten ne keskittyvät juttujen ”etusivun optimointiin”, esimerkiksi mahdollisimman vetävien otsikoiden tekemiseen. Uutismediat eivät ole niin kiinnostuneita hakukonedatasta myöskään siksi, että hakukonedata on useimmiten jo liian vanhaa uutiseksi. Se palvelee paremmin ikivihreiden, ajattomien juttujen ideoinnissa. Aina silloin tällöin hakukonedata paljastaa kuitenkin juttuaiheita, mitkä menisivät uutistoimitukselta muuten ohi.
Ylellä hakukonedatan avulla oli ideoitu vuosikello, jota voidaan käyttää paitsi julkaisunsuunnittelutyökaluna myös toimittajien ideoinnin tukena. Hakukonedata toimii hyvin vuosikellon suunnittelun apuna, koska usein hakukoneista paljon haetut aiheet toistuvat vuoden kierron mukaan. Tästä seuraa se, että hakukoneiden kautta paljon yleisöä keräävät jutut keräävät niin sanottua pitkää häntää, koska niitä luetaan vuosi toisensa jälkeen uudestaan.
Selvityksen johtopäätös on, että verkkomedioiden, jotka saavat leijonanosan kävijäliikenteestä hakukoneiden kautta, kannattaa käyttää hakukonedataa hyödyksi juttujen ideoinnissa ja tehdä juttuja paljon haetuista aiheista, jotka liittyvät verkkomedian toimialaan. Näin mediat palvelevat paitsi yleisöään myös saavat mahdollisimman paljon kävijäliikennettä hakukoneiden kautta. Hakukonedata ei ole paras mahdollinen juttujen ideoinnin väline esimerkiksi uutistoimituksissa, jossa tavoitteena on tehdä juttuja uusista aiheista, joita ihmiset eivät osaa vielä edes hakea hakukoneista.