”Ei se oo pelkästään ne seinät” : Hoitajien näkemyksiä ikääntyneiden hyvästä asuinympäristöstä ympärivuorokautisissa hoivayksiköissä
Lemetyinen, Antti (2018)
Lemetyinen, Antti
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112317933
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112317933
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö selvittää hoitajien näkemyksiä ikääntyneiden hyvästä asuinympäristöstä ympärivuorokautisissa hoivayksiköissä. Vastaus tutkimustehtävään saatiin selvittämällä, mikä hoitajien mielestä tekee asukkaiden asuinympäristöstä hyvän sekä millaiseksi hoitajat kokevat oman roolinsa tässä ympäristössä.
Tällä hetkellä ymmärretään vielä heikosti, miten ympäristö vaikuttaa hoiva-asumisessa eläviin ihmisiin. Opinnäytetyölläni pyrin vastaamaan tähän tiedontarpeeseen. Tutkimusaiheen tarkastelu hoitajanäkökulmasta voi tuottaa aiempaa syvällisemmän ymmärryksen ympäristön vaikutuksista hoivayksiköissä eläviin ihmisiin.
Tämän työn tutkimuksellinen lähestymistapa on laadullinen. Fenomenologinen tutkimus soveltuu kokemuksen tutkimukseen, mistä tässä työssä on kyse. Tähän työhön haastateltiin yhdeksää työntekijää Sipoon kunnan Ikääntyneiden palveluiden hoiva-asumisesta. Aineiston analyysiin käytettiin Juha Perttulan muotoilemaa fenomenologista metodia.
Tuloksena tutkimusaineistosta nousee esiin seitsemän yleistä merkitysverkostoa, jotka muodostavat kuvauksen asukkaalle hyvästä asuinympäristöstä ja hoitajien roolista tässä ympäristössä. Hoitajien näkemyksen mukaan asukas ja hänen tarpeensa ovat kaiken lähtökohta. Hoitajien rooli hyvässä asuinympäristössä on merkittävä, ja he korostavat sosiaalisen ympäristön ja omaisten merkitystä. Laadukas kohtaaminen, kodinomaisuus sekä asukkaalle mielekäs arkinen toiminta kuuluvat hyvään asuinympäristöön. Hoitajat tunnistavat fyysisen ympäristön merkityksen, mutta painottavat sosiaalisen ympäristön ensiarvoisuutta.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että hyvä asuinympäristö koostuu monesta tekijästä, jotka ovat vastavuoroisesti yhteydessä toisiinsa. Sosiaalisen ympäristön merkitys on suurin. Hoitajat kokevat, että heillä on mahdollisuus tukea asukkaiden hyvää elämänlaatua ja omannäköistä elämää. Hoitajien toimintatapojen taustalla oleva toimintakulttuuri korostaa kokonaisvaltaisuutta.
Tällä hetkellä ymmärretään vielä heikosti, miten ympäristö vaikuttaa hoiva-asumisessa eläviin ihmisiin. Opinnäytetyölläni pyrin vastaamaan tähän tiedontarpeeseen. Tutkimusaiheen tarkastelu hoitajanäkökulmasta voi tuottaa aiempaa syvällisemmän ymmärryksen ympäristön vaikutuksista hoivayksiköissä eläviin ihmisiin.
Tämän työn tutkimuksellinen lähestymistapa on laadullinen. Fenomenologinen tutkimus soveltuu kokemuksen tutkimukseen, mistä tässä työssä on kyse. Tähän työhön haastateltiin yhdeksää työntekijää Sipoon kunnan Ikääntyneiden palveluiden hoiva-asumisesta. Aineiston analyysiin käytettiin Juha Perttulan muotoilemaa fenomenologista metodia.
Tuloksena tutkimusaineistosta nousee esiin seitsemän yleistä merkitysverkostoa, jotka muodostavat kuvauksen asukkaalle hyvästä asuinympäristöstä ja hoitajien roolista tässä ympäristössä. Hoitajien näkemyksen mukaan asukas ja hänen tarpeensa ovat kaiken lähtökohta. Hoitajien rooli hyvässä asuinympäristössä on merkittävä, ja he korostavat sosiaalisen ympäristön ja omaisten merkitystä. Laadukas kohtaaminen, kodinomaisuus sekä asukkaalle mielekäs arkinen toiminta kuuluvat hyvään asuinympäristöön. Hoitajat tunnistavat fyysisen ympäristön merkityksen, mutta painottavat sosiaalisen ympäristön ensiarvoisuutta.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että hyvä asuinympäristö koostuu monesta tekijästä, jotka ovat vastavuoroisesti yhteydessä toisiinsa. Sosiaalisen ympäristön merkitys on suurin. Hoitajat kokevat, että heillä on mahdollisuus tukea asukkaiden hyvää elämänlaatua ja omannäköistä elämää. Hoitajien toimintatapojen taustalla oleva toimintakulttuuri korostaa kokonaisvaltaisuutta.