Kotona asuvien ikäihmisten ruokailutottumukset ja toiveet ravitsemuksen toteuttamiseksi
Selväntö, Mirja (2018)
Selväntö, Mirja
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112818850
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112818850
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kotona asuvien ikäihmisten ruokailutottumuksia ja toiveita ravitsemuksen toteuttamiseksi. Työn tavoitteena oli saada tietoa kotona asuvien itäuusmaalaisten ikäihmisten nykyhetken ravitsemuksesta ja ruokailutottumuksista sekä siitä, millaiset palvelut tai toimenpiteet parhaiten tukevat heidän selviytymistään kotona arjessa. Lisäksi tarkoituksena oli kartoittaa kahden eri kohderyhmän, hyväkuntoisten ikääntyneiden ja kotihoidon asiakkaiden, eroja ja samankaltaisuuksia. Opinnäytetyö on osa Ikääntyvien ruokapalvelut–hanketta, jonka tarkoituksena oli saada tietoa ikäihmisten toiveista hyvää syömistä tukeville palveluille.
Tutkimukseen osallistui 11 hyväkuntoista ikääntynyttä ja 10 kotihoidon asiakasta. Opinnäytetyön aineisto kerättiin hankkeessa aiemmin laadittuja, eri kohderyhmille tarkoitettuja valmiita teemahaastattelurunkoja käyttäen. Hyväkuntoisille ikääntyneille toteutettiin ryhmähaastattelu ja kotihoidon asiakkaita haastateltiin heidän kotonaan. Aineisto kerättiin syksyn 2017 aikana ja se analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Koti on paikka, jossa arkiruokailu ensisijaisesti tapahtuu. Keskeisiä ruokailutottumuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat elämän aikana muodostuneet tavat ja kokemukset ruuasta. Lisäksi terveydelliset tekijät ja fyysinen toimintakyky vaikuttavat ikääntyneiden ruokailun toteutukseen. Korkeampi ikä on yhteydessä toimintakyvyssä ja terveydessä ilmeneviin ongelmiin, kaventuneeseen liikkumisympäristöön sekä ruokahuollon järjestämisavun tarpeeseen. Keskeisiksi kotona arjessa selviytymistä tukeviksi tekijöiksi mainittiin muistitoimintojen ja liikkumiskyvyn säilyminen, yksilölliset ja sosiaaliset tekijät, vastuu oman toimintakyvyn ylläpidosta sekä itsemääräämisoikeuden säilyttäminen. Hyväkuntoiset ikääntyneet pitivät tärkeänä erilaisia ikääntynyttä aktivoivia ravitsemuspalveluita. Lähimmäisten ja kotihoidon antama apu on merkittävä tekijä kotihoidon asiakkaiden kotona asumisen mahdollistumiseksi.
Opinnäytetyössäni tuotetun tiedon avulla voidaan kehittää ruokahuollon järjestämiseksi erilaisia palvelumuotoja ikääntyneitä yksilöllisesti aktivoivalla tavalla. Lisäksi ikääntyneet ja heidän lähimmäiset voivat hyödyntää tuloksia itsenäisen kotona pärjäämisen tukemisessa.
Tutkimukseen osallistui 11 hyväkuntoista ikääntynyttä ja 10 kotihoidon asiakasta. Opinnäytetyön aineisto kerättiin hankkeessa aiemmin laadittuja, eri kohderyhmille tarkoitettuja valmiita teemahaastattelurunkoja käyttäen. Hyväkuntoisille ikääntyneille toteutettiin ryhmähaastattelu ja kotihoidon asiakkaita haastateltiin heidän kotonaan. Aineisto kerättiin syksyn 2017 aikana ja se analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Koti on paikka, jossa arkiruokailu ensisijaisesti tapahtuu. Keskeisiä ruokailutottumuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat elämän aikana muodostuneet tavat ja kokemukset ruuasta. Lisäksi terveydelliset tekijät ja fyysinen toimintakyky vaikuttavat ikääntyneiden ruokailun toteutukseen. Korkeampi ikä on yhteydessä toimintakyvyssä ja terveydessä ilmeneviin ongelmiin, kaventuneeseen liikkumisympäristöön sekä ruokahuollon järjestämisavun tarpeeseen. Keskeisiksi kotona arjessa selviytymistä tukeviksi tekijöiksi mainittiin muistitoimintojen ja liikkumiskyvyn säilyminen, yksilölliset ja sosiaaliset tekijät, vastuu oman toimintakyvyn ylläpidosta sekä itsemääräämisoikeuden säilyttäminen. Hyväkuntoiset ikääntyneet pitivät tärkeänä erilaisia ikääntynyttä aktivoivia ravitsemuspalveluita. Lähimmäisten ja kotihoidon antama apu on merkittävä tekijä kotihoidon asiakkaiden kotona asumisen mahdollistumiseksi.
Opinnäytetyössäni tuotetun tiedon avulla voidaan kehittää ruokahuollon järjestämiseksi erilaisia palvelumuotoja ikääntyneitä yksilöllisesti aktivoivalla tavalla. Lisäksi ikääntyneet ja heidän lähimmäiset voivat hyödyntää tuloksia itsenäisen kotona pärjäämisen tukemisessa.