Tuntosarvet esillä – Tunnetaitojen tukeminen 3–5-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksessa
Koivula, Milla (2018)
Koivula, Milla
Hämeen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718694
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718694
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite oli tuottaa tietoa tunnetaitojen tärkeydestä ja siitä, miten varhaiskasvattaja voi tukea tunnetaitoja. Opinnäytetyön idea lähti aiheen ajankohtaisuudesta sekä tekijän omasta kiinnostuksesta. Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen ja tutkimus kvalitatiivinen.
Tutkimuksessa haastateltiin neljää varhaiskasvattajaa Etelä-Suomen maakuntaan kuuluvasta päiväkodista. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Tutkimuksen kysymysten asetteluun käytettiin teemahaastattelua sekä aineiston analysointiin sisällönanalyysia. Tutkimuksen tulokset on jaettu neljään teemaan: Tunnetaitojen merkitys, tunnetaitojen kehitys 3–5-vuotiaalla, kasvattajan taidot tunnetaitojen tukemisessa sekä menetelmät tukemaan tunnetaitoja.
Tulokset osoittivat, että tunnetaitoja pidettiin sosiaalisten taitojen perustana sekä tärkeänä itsetunnon kehitykselle. Kasvattajalta tunnetaitojen opettajana vaaditaan sensitiivisyyttä, kuuntelutaitoa ja ilmaisukykyä. Rohkeus, lapsen kunnioitus sekä havainnointikyky olivat vastaajien mukaan kasvattajan hyviä ominaisuuksia. Sanoittaminen ja mallintaminen toiminnassa nähtiin tärkeinä. Menetelmiä tunnetaitojen tukemiseen oli luovuutta käyttäen monenlaisia, lasten itse kehittämät ideat usein arvokkaita. Haastatteluissa mainittuja menetelmiä olivat esimerkiksi leikki, musiikki, draama, kuvat, rentoutus ja tarinat.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tunnetaitoja on opetettava, jotta ne tulevat tutuiksi – jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Varhaiskasvattajan on oltava perillä omista tunnetaidoistaan osatakseen opettaa niitä lapselle. Tunnetaidot vaativat kehittyäkseen vuorovaikutusta toisen ihmisen kanssa. Jokaista tunnetta on tärkeä saada ilmaista, sillä jokaisella tunteella on tehtävänsä.
Tutkimuksessa haastateltiin neljää varhaiskasvattajaa Etelä-Suomen maakuntaan kuuluvasta päiväkodista. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Tutkimuksen kysymysten asetteluun käytettiin teemahaastattelua sekä aineiston analysointiin sisällönanalyysia. Tutkimuksen tulokset on jaettu neljään teemaan: Tunnetaitojen merkitys, tunnetaitojen kehitys 3–5-vuotiaalla, kasvattajan taidot tunnetaitojen tukemisessa sekä menetelmät tukemaan tunnetaitoja.
Tulokset osoittivat, että tunnetaitoja pidettiin sosiaalisten taitojen perustana sekä tärkeänä itsetunnon kehitykselle. Kasvattajalta tunnetaitojen opettajana vaaditaan sensitiivisyyttä, kuuntelutaitoa ja ilmaisukykyä. Rohkeus, lapsen kunnioitus sekä havainnointikyky olivat vastaajien mukaan kasvattajan hyviä ominaisuuksia. Sanoittaminen ja mallintaminen toiminnassa nähtiin tärkeinä. Menetelmiä tunnetaitojen tukemiseen oli luovuutta käyttäen monenlaisia, lasten itse kehittämät ideat usein arvokkaita. Haastatteluissa mainittuja menetelmiä olivat esimerkiksi leikki, musiikki, draama, kuvat, rentoutus ja tarinat.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tunnetaitoja on opetettava, jotta ne tulevat tutuiksi – jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Varhaiskasvattajan on oltava perillä omista tunnetaidoistaan osatakseen opettaa niitä lapselle. Tunnetaidot vaativat kehittyäkseen vuorovaikutusta toisen ihmisen kanssa. Jokaista tunnetta on tärkeä saada ilmaista, sillä jokaisella tunteella on tehtävänsä.