Auki, ristiin, auki, ristiin, läpsy, napsu, seis! : 7–8-vuotiaiden oppilaiden koordinaatiokyvyn ja hienomotoriikan kehittäminen mukali-tunnilla positiivisen pedagogiikan keinoin
Pirttikangas, Maria (2018)
Pirttikangas, Maria
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718388
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718388
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten 7–8-vuotiaiden musiikkiopiston oppilaiden mukali-tunnin ryhmäopetus vaikuttaa lapsen koordinaatiokyvyn ja hienomotoriikan kehittymiseen positiivisen pedagogiikan keinoin. Työ on kvalitatiivinen tutkimus, johon on käytetty materiaalina teoreettista kirjallisuutta, soitonopettajien ja opiston rehtorin haastatteluja sekä arviointia ja analysointia omasta käytännön työstä.
Opinnäytetyö on työelämälähtöinen ja työllä sanallistetaan musiikkiliikunnallinen ryhmäopetus, joka on ollut toiminnassa Kankaanpään musiikkiopistossa jo vuodesta 2009. Opinnäytetyön sisältö ja tutkimuksen tulos antaa mallin, kuinka ilman pääsykokeita musiikkioppilaitoksen oppilaiden edistystä voi sanallisesti arvioida.
Lapsen kasvua avaavan teoreettisen osuuden lisäksi opinnäytetyö avaa Kankaanpään musiikkiopiston mukali-tunnin opetussuunnitelmaa ja perehtyy konkreettisin esimerkein opetustyöhön, jolla lapsen hienomotoriikkaa ja koordinaatiokykyä voidaan musiikin avulla kehittää. Työn taustalla on koko ajan positiivinen pedagogiikka, joka luo pohjan kaikelle toiminnalle. Opinnäytetyö osoittaa, miten musiikin opiskelu on sekä opiskeltava aine kuin materiaali, joka toimii suodattimena kaikkeen oppimiseen.
Opinnäytetyön tuloksissa todetaan, että positiivisen kannustuksen myötä lapsen musiikillisia taitoja edistävillä koordinaation ja hienomotoriikan harjoituksilla on suurta vaikutusta lapsen kokonaisvaltaiseen kasvuun. 7–8-vuotiaalle musiikin harrastajalle on hyötyä mukali-tunnin ryhmäopetuksesta niin kognitiivisten, motoristen ja sosioemotionaalisten taitojen kehittymisessä. Soiton opiskelu tehostuu, kun lapsen liikunnallisia taitoja ja innostusta hyödyntäen luodaan ryhmäopetuksessa toimintaa, joka kehittää soittotaidon vaatimaa koordinaatiota.
Soiton opiskelu itsessään kehittää lapsen sinnikkyyttä ja itsesäätelyn taitoja, joilla on positiivinen vaikutus lapsen koulumenestykseen. Työn tuloksesta voidaan tulkita, että positiivinen kannustaminen, monipuoliset, kokonaisvaltaista kasvua tukevat musiikkiliikunnalliset ryhmäharjoitukset, instrumentin opiskelu sekä musiikkiopiston opettajien välisen viestinnän tehostaminen yhdessä edistävät lapsen hienomotoriikkaa ja koordinaatiokykyä.
Opinnäytetyö on työelämälähtöinen ja työllä sanallistetaan musiikkiliikunnallinen ryhmäopetus, joka on ollut toiminnassa Kankaanpään musiikkiopistossa jo vuodesta 2009. Opinnäytetyön sisältö ja tutkimuksen tulos antaa mallin, kuinka ilman pääsykokeita musiikkioppilaitoksen oppilaiden edistystä voi sanallisesti arvioida.
Lapsen kasvua avaavan teoreettisen osuuden lisäksi opinnäytetyö avaa Kankaanpään musiikkiopiston mukali-tunnin opetussuunnitelmaa ja perehtyy konkreettisin esimerkein opetustyöhön, jolla lapsen hienomotoriikkaa ja koordinaatiokykyä voidaan musiikin avulla kehittää. Työn taustalla on koko ajan positiivinen pedagogiikka, joka luo pohjan kaikelle toiminnalle. Opinnäytetyö osoittaa, miten musiikin opiskelu on sekä opiskeltava aine kuin materiaali, joka toimii suodattimena kaikkeen oppimiseen.
Opinnäytetyön tuloksissa todetaan, että positiivisen kannustuksen myötä lapsen musiikillisia taitoja edistävillä koordinaation ja hienomotoriikan harjoituksilla on suurta vaikutusta lapsen kokonaisvaltaiseen kasvuun. 7–8-vuotiaalle musiikin harrastajalle on hyötyä mukali-tunnin ryhmäopetuksesta niin kognitiivisten, motoristen ja sosioemotionaalisten taitojen kehittymisessä. Soiton opiskelu tehostuu, kun lapsen liikunnallisia taitoja ja innostusta hyödyntäen luodaan ryhmäopetuksessa toimintaa, joka kehittää soittotaidon vaatimaa koordinaatiota.
Soiton opiskelu itsessään kehittää lapsen sinnikkyyttä ja itsesäätelyn taitoja, joilla on positiivinen vaikutus lapsen koulumenestykseen. Työn tuloksesta voidaan tulkita, että positiivinen kannustaminen, monipuoliset, kokonaisvaltaista kasvua tukevat musiikkiliikunnalliset ryhmäharjoitukset, instrumentin opiskelu sekä musiikkiopiston opettajien välisen viestinnän tehostaminen yhdessä edistävät lapsen hienomotoriikkaa ja koordinaatiokykyä.