Kainuun anti Suomi-brändille: tutkimus kainuulaisten toimijoiden Kainuu-kuvasta
Härkönen, Eveliina (2018)
Härkönen, Eveliina
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112017602
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112017602
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa kainuulaisten toimijoiden mielikuvia Kainuun ominaispiirteistä, jotka voisivat toimia myös Kainuun brändin elementteinä. Tutkimuksella haluttiin selvittää Kainuun brändin nykytilaa ja vertailla olemassa olevaa Suomi-brändiä käsityksiin Kainuusta mahdollisten yhtäläisyyksien ja erojen havainnoimiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin Kainuun liiton toimeksiannon pohjalta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu paikan markkinointiin ja brändäykseen liittyvästä teoriasta. Ennen varsinaista tutkimusraporttia opinnäytetyössä koostetaan ja kuvaillaan empiirisen tutkimuksen sekundääriaineistoina käytetyt aineistot Kainuuseen liitettävistä mielikuvista ja tämän hetkisestä Suomi-brändistä ja tähän maabrändiin liitettävistä elementeistä.
Työn empiirinen osio toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin fokusryhmä-haastattelua. Tutkimus suoritettiin ryhmäkeskusteluna seitsemän kainuulaisen toimijan kesken. Haastattelurunko jaettiin neljään pääteemaan ja osallistujat keskustelivat näiden teemojen ympärille liittyvistä kysymyksistä. Pääteemojen ja kysymysten avulla tutkittiin osallistujien mielipiteitä, näkemyksiä ja kokemuksia Kainuusta paikkana, sen maineesta sekä Suomi- ja Kainuu-brändien elementeistä.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että Kainuulla ei ole varsinaista brändiä käytössään. Kainuulla on paljon vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä, kuten luonto, teknologia ja vahva paikalliskulttuuri ja -historia, mutta näistä ei juurikaan tiedetä muualla, sillä Kainuu mielletään verrattain tuntemattomaksi paikaksi Suomen mittakaavassa. Tutkimuksen tuloksissa korostuu yhteistyön merkitys Kainuun maineen ja tunnettuuden kehittämisessä maakunnallisten toimijoiden ja ihmisten kesken.
Kainuu on erittäin Suomi-brändin kaltainen maakunta. Opinnäytetyössä kuvatut Kainuun elementit ovat hyvin pitkälti samankaltaisia Suomi-brändin osatekijöiden kesken. Kainuulla ja Suomella on siis hyvin paljon yhteisiä piirteitä ja Kainuun voidaankin sanoa olevan Suomi-brändin näköinen maakunta. Kummatkin omaavat samoja vahvuuksia, mutta myös kehityskohteita kuten tunnettuuden lisääminen sidosryhmilleen. Suurin eroavaisuus Kainuun ja Suomen välillä on koulutuksessa, jossa Kainuulla koettiin olevan parantamisen varaa korkeakoulutarjonnan suhteen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu paikan markkinointiin ja brändäykseen liittyvästä teoriasta. Ennen varsinaista tutkimusraporttia opinnäytetyössä koostetaan ja kuvaillaan empiirisen tutkimuksen sekundääriaineistoina käytetyt aineistot Kainuuseen liitettävistä mielikuvista ja tämän hetkisestä Suomi-brändistä ja tähän maabrändiin liitettävistä elementeistä.
Työn empiirinen osio toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin fokusryhmä-haastattelua. Tutkimus suoritettiin ryhmäkeskusteluna seitsemän kainuulaisen toimijan kesken. Haastattelurunko jaettiin neljään pääteemaan ja osallistujat keskustelivat näiden teemojen ympärille liittyvistä kysymyksistä. Pääteemojen ja kysymysten avulla tutkittiin osallistujien mielipiteitä, näkemyksiä ja kokemuksia Kainuusta paikkana, sen maineesta sekä Suomi- ja Kainuu-brändien elementeistä.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että Kainuulla ei ole varsinaista brändiä käytössään. Kainuulla on paljon vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä, kuten luonto, teknologia ja vahva paikalliskulttuuri ja -historia, mutta näistä ei juurikaan tiedetä muualla, sillä Kainuu mielletään verrattain tuntemattomaksi paikaksi Suomen mittakaavassa. Tutkimuksen tuloksissa korostuu yhteistyön merkitys Kainuun maineen ja tunnettuuden kehittämisessä maakunnallisten toimijoiden ja ihmisten kesken.
Kainuu on erittäin Suomi-brändin kaltainen maakunta. Opinnäytetyössä kuvatut Kainuun elementit ovat hyvin pitkälti samankaltaisia Suomi-brändin osatekijöiden kesken. Kainuulla ja Suomella on siis hyvin paljon yhteisiä piirteitä ja Kainuun voidaankin sanoa olevan Suomi-brändin näköinen maakunta. Kummatkin omaavat samoja vahvuuksia, mutta myös kehityskohteita kuten tunnettuuden lisääminen sidosryhmilleen. Suurin eroavaisuus Kainuun ja Suomen välillä on koulutuksessa, jossa Kainuulla koettiin olevan parantamisen varaa korkeakoulutarjonnan suhteen.