Osaamiskartoitusmallin laatiminen Sosterille ja sen pilotointi kotihoidossa.
Hämäläinen, Eija-Riitta (2010)
Hämäläinen, Eija-Riitta
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052710718
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052710718
Tiivistelmä
Tässä kehittämistyössä tuotettiin Itä-Savon-sairaanhoitopiiri ky:lle (Sosteri) osaamiskartoitusmalli, joka on jaettu
yleiseen osioon, jota hyödynnetään jatkossa Sosterin hoito- ja hoiva-alan yksiköissä, ja työyksikkökohtaiseen
osioon, jota käytetään vain kotihoidossa. Kehittämistyön tavoitteena oli saada osaamiskartoituksen avulla käyttöön
osaamisen johtamisen työkalu, jolla saadaan selville henkilöstön, tiimien, työyksiköiden ja organisaation
nykyosaaminen ja tulevaisuuden osaamistarve. Tietoja tullaan hyödyntämään strategioiden, koulutusohjelmien ja
rekrytoinnin suunnittelussa sekä kehityskeskustelujen tukena. Toisena tavoitteena oli saada osaamiskartoitus liitettyä
osaksi sähköistä henkilöstö- ja osaamistietojärjestelmä Personec Hr:ää, mikä ei kuitenkaan toteutunut.
Opinnäytetyön lähestymistapa on perinteistä tuotekehityksen prosessimallia ja Ulrcih-Eppingerin tuotekehitysmallia
mukaileva. Tuotekehitys on monivaiheinen prosessi käsittäen prosessin käynnistämisen ja suunnittelun,
luonnostelun ja kehittelyn, testauksen ja parannuksen sekä viimeistelyn. Osaamiskartan luonnoksessa hyödynnettiin
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ky:n ja Helsingin kaupungin kotihoidon osaamiskartoitusmalleja. Sosterin omaa
perustehtävää, arvoja, strategioita ja visiota vuodelle 2011 käytettiin kartoituksen pohjana. Osaamiskartan sisällön
lähtökohtana on Itä-Savon sairaanhoitopiirin strategiatyöskentelyn pohjana oleva Balanced Score Card (BSC)
mittariston alueet, joita ovat asiakkaat ja väestö, prosessit ja rakenteet, uudistuminen ja henkilöstö ja
kustannusvaikuttavuus. Osaamiskartan yleistä osiota oli kehittämässä yhteensä 11 henkilöä, jotka edustivat jokaista
tulosaluetta. Kotihoidon työyksikkökohtaista osiota oli työstämässä yhteensä yhdeksän henkilöä, jotka edustivat
kaikkia kotihoidossa työskenteleviä ammattiryhmiä.
Osaamiskartoitusmalli esitestautettiin ensin kolmella työntekijällä. Esitestiryhmän käyttäjätiedon keräämisen
menetelmänä käytettiin ryhmähaastattelua. Tämän jälkeen kotihoidosta valittu, moniammatillinen ryhmä pilotoi
mallia. Käyttäjätiedon keräämisen menetelmänä, käytettiin kyselytutkimusta. Molemmat testaukset suoritettiin
sähköisen tietojärjestelmän Webropol-ohjelman avulla. Ryhmiltä haluttiin saada tietoa muun muassa
osaamiskartoituksen teknisestä toimivuudesta ja osaamiskartan sisällöllisestä ymmärrettävyydestä. Tutkimuksen
tulosten perusteella osaamiskartta viimeisteltiin lopulliseen muotoonsa ja osaamiskartoituksen prosessille luotiin
malli. Osaamiskartta jakautuu taustatietoihin ja osaamiskartoituksen yleiseen osioon sekä kotihoidon työyksikkökohtaiseen
osioon (liite 5 - 7). Yleissä osiossa on 36 ja kotihoidon osiossa 17 osaamiskuvausta. Henkilöstö arvioi
itseään asteikolla 1 - 5 (ei hallitse perusteita - asiantuntija, huippuosaaja).
yleiseen osioon, jota hyödynnetään jatkossa Sosterin hoito- ja hoiva-alan yksiköissä, ja työyksikkökohtaiseen
osioon, jota käytetään vain kotihoidossa. Kehittämistyön tavoitteena oli saada osaamiskartoituksen avulla käyttöön
osaamisen johtamisen työkalu, jolla saadaan selville henkilöstön, tiimien, työyksiköiden ja organisaation
nykyosaaminen ja tulevaisuuden osaamistarve. Tietoja tullaan hyödyntämään strategioiden, koulutusohjelmien ja
rekrytoinnin suunnittelussa sekä kehityskeskustelujen tukena. Toisena tavoitteena oli saada osaamiskartoitus liitettyä
osaksi sähköistä henkilöstö- ja osaamistietojärjestelmä Personec Hr:ää, mikä ei kuitenkaan toteutunut.
Opinnäytetyön lähestymistapa on perinteistä tuotekehityksen prosessimallia ja Ulrcih-Eppingerin tuotekehitysmallia
mukaileva. Tuotekehitys on monivaiheinen prosessi käsittäen prosessin käynnistämisen ja suunnittelun,
luonnostelun ja kehittelyn, testauksen ja parannuksen sekä viimeistelyn. Osaamiskartan luonnoksessa hyödynnettiin
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ky:n ja Helsingin kaupungin kotihoidon osaamiskartoitusmalleja. Sosterin omaa
perustehtävää, arvoja, strategioita ja visiota vuodelle 2011 käytettiin kartoituksen pohjana. Osaamiskartan sisällön
lähtökohtana on Itä-Savon sairaanhoitopiirin strategiatyöskentelyn pohjana oleva Balanced Score Card (BSC)
mittariston alueet, joita ovat asiakkaat ja väestö, prosessit ja rakenteet, uudistuminen ja henkilöstö ja
kustannusvaikuttavuus. Osaamiskartan yleistä osiota oli kehittämässä yhteensä 11 henkilöä, jotka edustivat jokaista
tulosaluetta. Kotihoidon työyksikkökohtaista osiota oli työstämässä yhteensä yhdeksän henkilöä, jotka edustivat
kaikkia kotihoidossa työskenteleviä ammattiryhmiä.
Osaamiskartoitusmalli esitestautettiin ensin kolmella työntekijällä. Esitestiryhmän käyttäjätiedon keräämisen
menetelmänä käytettiin ryhmähaastattelua. Tämän jälkeen kotihoidosta valittu, moniammatillinen ryhmä pilotoi
mallia. Käyttäjätiedon keräämisen menetelmänä, käytettiin kyselytutkimusta. Molemmat testaukset suoritettiin
sähköisen tietojärjestelmän Webropol-ohjelman avulla. Ryhmiltä haluttiin saada tietoa muun muassa
osaamiskartoituksen teknisestä toimivuudesta ja osaamiskartan sisällöllisestä ymmärrettävyydestä. Tutkimuksen
tulosten perusteella osaamiskartta viimeisteltiin lopulliseen muotoonsa ja osaamiskartoituksen prosessille luotiin
malli. Osaamiskartta jakautuu taustatietoihin ja osaamiskartoituksen yleiseen osioon sekä kotihoidon työyksikkökohtaiseen
osioon (liite 5 - 7). Yleissä osiossa on 36 ja kotihoidon osiossa 17 osaamiskuvausta. Henkilöstö arvioi
itseään asteikolla 1 - 5 (ei hallitse perusteita - asiantuntija, huippuosaaja).