Käytännön kokemuksia pelastustoiminnan johtamisharjoituksiin kehitetystä tapahtumaeditorista
Kuikka, Jorma (2010)
Kuikka, Jorma
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052710709
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052710709
Tiivistelmä
Suomessa on järjestetty eurooppalaisittain tarkasteltuna erinomaista pelastustoimen peruskoulutusta kaikkiin pelastusalan miehistö, alipäällystö ja päällystö tehtäviin jo useamman vuoden ajan. Alipäällystöön ja päällystöön kuuluvat henkilöt toimivat on-nettomuustilanteissa pelastustoiminnan johtajina. Peruskoulutus antaa heille siihen erinomaiset edellytykset, mutta pelastustoiminnan johtamisen harjoittelua olisi syytä tehostaa ammattitaidon ylläpitämiseksi. Asiaa on perusteltu lähinnä taloudellisiin syihin vedoten, koska harjoituksiin osallistuminen tai niiden järjestäminen aiheuttaa kustannuksia. Lisäksi harjoituksia joudutaan järjestämään osin normaalityöajan ulkopuolella, jottei toimintavalmius pelastusasemilla heikkenisi harjoitusten aikana. Kustannuksia ja työajan menetystä aiheutuu myös siitä, että harjoituksia varten joudutaan matkustamaan joissain tapauksissa pitkiäkin matkoja.
Pelastustoiminnan johtaminen korostuu varsinkin suuronnettomuustilanteissa. Tehtävään hälytettyjen resurssien tehokas organisointi kohti yhteistä päämäärän edellyttää koulutusta ja käytännönläheisiä harjoituksia. Organisointiin liittyy oleellisesti teknisten apuvälineiden hyväksikäyttö. Viranomaisradioverkon päätelaitteiden ja puheryhmien käytön osaaminen on avainasemassa. Tällöin viestivälineestä tulee johtamisen apuväline, eikä sen rasite.
Edellä kuvatut seikat ovat herättäneet mielenkiinnon kehittää pelastustoiminnan harjoittelua siten, että harjoituksiin voidaan osallistua omilta asemapaikoilta käsin normaalityöaikana. Tämä edellyttää sellaisen apuvälineen kehittämistä, jonka avulla harjoitukseen osallistujat kykenevät eläytymään harjoitukseen oikean onnettomuustilanteen mukaisesti.
Tässä opinnäytetyössä analysoidaan pelastustoiminnan johtamisharjoitteluun kehitetyn tapahtumaeditorin toimivuutta. Sitä testattiin neljässä samansisältöisessä pelastus-toiminnan johtamisharjoituksessa. Harjoituksista kerätyn palautteen avulla tapahtumaeditoria kehitetään edelleen, jotta sen avulla voidaan järjestää kustannustehokkaita pelastustoiminnan johtamisharjoituksia.
Pelastustoiminnan johtaminen korostuu varsinkin suuronnettomuustilanteissa. Tehtävään hälytettyjen resurssien tehokas organisointi kohti yhteistä päämäärän edellyttää koulutusta ja käytännönläheisiä harjoituksia. Organisointiin liittyy oleellisesti teknisten apuvälineiden hyväksikäyttö. Viranomaisradioverkon päätelaitteiden ja puheryhmien käytön osaaminen on avainasemassa. Tällöin viestivälineestä tulee johtamisen apuväline, eikä sen rasite.
Edellä kuvatut seikat ovat herättäneet mielenkiinnon kehittää pelastustoiminnan harjoittelua siten, että harjoituksiin voidaan osallistua omilta asemapaikoilta käsin normaalityöaikana. Tämä edellyttää sellaisen apuvälineen kehittämistä, jonka avulla harjoitukseen osallistujat kykenevät eläytymään harjoitukseen oikean onnettomuustilanteen mukaisesti.
Tässä opinnäytetyössä analysoidaan pelastustoiminnan johtamisharjoitteluun kehitetyn tapahtumaeditorin toimivuutta. Sitä testattiin neljässä samansisältöisessä pelastus-toiminnan johtamisharjoituksessa. Harjoituksista kerätyn palautteen avulla tapahtumaeditoria kehitetään edelleen, jotta sen avulla voidaan järjestää kustannustehokkaita pelastustoiminnan johtamisharjoituksia.