Työmaaporttidatan käyttö talotekniikan tuotannon hallinnassa

Abstract

Insinöörityössä selvitettiin mahdollisuutta käyttää työmaaporttidatan urakoitsijakohtaisia tuntitietoja apuna talotekniikan tuotannon hallinnassa. Lisäksi tuntikertymän toteumatietoa verrattiin NCC:n hankekehitysvaiheen laskentaohjelman arvioon.

Työssä käsiteltiin viittä toteutunutta rakennushanketta, joista kerättiin talotekniikan työmenekin toteumatieto ja työntekijävahvuus työmaaporttien raporteista. Toteumatietoa ja työntekijävahvuuksia verrattiin laskentaohjelman arvioon, jonka työmäärä sijoitettiin kohteen yleisaikatauluun. Sijoittamalla laskentaohjelman arvioimat tunnit jokaisesta kohteesta aikatauluun saatiin muodostettua teoreettinen kuvaaja, jolla hanke toteutuisi aikataulussa. Kohteista luotiin toteutuneiden tuntikertymien perusteella kokonaistuntikertymä sekä työntekijävahvuus kuvaajat joita verrattiin teoreettiseen kuvaajaan.

Kohteiden toteutuneita tuntikertymiä ja työntekijävahvuuksia vertaamalla havaittiin talotekniikan töiden usein pääsevän liikkeelle hieman suunniteltua myöhemmin. Havaittiin myös, että hankkeen alussa tuntikertymä ei ole riittävän suuri, jotta aikataulu voisi toteutua. Lisäksi todettiin tuntikertymien kasvavan melko tasaisesti koko hankkeen ajan. Tämä kertoo talotekniikan töiden sijoittuvan tasaisesti koko rakennushankkeen ajalle.

Laatimalla rakennushankkeen arvioiduista työtunneista kuvaaja, aikataulun tehtävärivejä hyödyntäen, saadaan nykyistä nopeammin tieto esimerkiksi resurssien lisäämisen tarpeesta ja voidaan reagoida siihen nopeammin.

This final year project investigated the possibility of using gate data from a construction site in the management of a building services engineering project. The data collected at the gate was compared to the values calculated with project management software. The thesis studied five completed construction sites. The data about the working hours and number of workers doing building services engineering tasks were collected from gate data reports. This information was compared to the calculated values by creating a general timetable and a diagram of both sets of data, respectively, and then comparing the diagrams. The comparison of the two diagrams showed that building services engineering tasks were started slightly later than planned. It was established that the amount of working hours was smaller than planned in the beginning of a project and, therefore, the timetable could not be met. Furthermore, the amount of working hours increased steadily during the project. This means that building services engineering tasks were evenly placed during the project. The thesis showed that if the calculated working hours are used to create a diagram, the need for more resources is both acquired and fulfilled quickly