Ikääntyneiden korkeasti koulutettujen naisten hyvinvointi : Helsingin Akateemiset Naiset ry:n eläkeikäisten jäsenten hyvinvointi ja sen edistämiseen liittyvät toiveet järjestötoiminnalle

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Helsingin Akateemiset Naiset ry:n eläkeikäisten jäsenten käsityksiä hyvinvoinnista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä sekä heidän toiveitaan järjestötoiminnalle hyvinvointinsa edistämiseen liittyen. Tiedon avulla on mahdollista kehittää järjestötoiminnan keinoja hyvinvoinnin edistämistyössä nykyisessä väestörakenteen muutoksessa, jossa eläkeläisväestö on aiempaa korkeasti koulutetumpaa, terveempää ja aktiivisempaa kuin aikaisemmat sukupolvet.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kuvailevana tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastattelun menetelmällä yksilöhaastatteluina. Opinnäytetyön kohderyhmän muodostivat kymmenen Helsingin Akateemisen Naiset ry:n eläkeikäistä jäsentä. Aineisto analysoitiin induktiivista ja abduktiivista sisällönanalyysiä hyödyntäen ja hyvinvoinnin ohjaavana teoriana toimi Erik Allardtin (1976) hyvinvoinnin malli. Hyvinvointi näyttäytyi kohderyhmässä kolmen osa-alueen kautta: elintason, terveyden ja toimintakyvyn sekä itsensä toteuttamisen kautta. Kohderyhmän hyvinvoinnille tunnusomaista olivat monipuoliset voimavarat kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Oma rooli hyvinvoinnin edistämisessä oli tiedostettu ja saatavilla olevaa tietoa osattiin hyödyntää. Siinä missä fysiologiset ikämuutokset ja muutokset läheissuhteissa näyttäytyivät vääjäämättöminä hyvinvoinnin toteutumista heikentävinä tekijöinä koulutustaustasta riippumatta, tahto pysyä mukana muutoksessa ja laaja mielenkiinto yhteiskunnallisiin asioihin näyttäytyivät johtopäätösten valossa voimavarana, jota koulutustausta vahvasti tuki. Vahvat henkiset ja kognitiiviset voimavarat puolestaan kantoivat ikääntymiseen liittyvissä muutostilanteissa ja mahdollistivat itsenäisen arjen jatkumisen pidempään.

Järjestötoiminnalle kohdistuvat toiveet liittyivät aiempien tutkimusten mukaisesti sosiaalisen ja toiminnallisen pääoman vahvistamiseen. Järjestötyön uudeksi keinoksi hyvinvoinnin edistämistyössä nousivat henkisten ja kognitiivisten voimavarojen vahvistaminen ajassa pysymisen ja älyllisyyden tukemisen kautta. Toimintamuodot, joiden tavoitteena on pitää ikääntyneet jäsenet mukana yhteiskunnallisessa muutoksessa, tukevat myös laajemmassa mittakaavassa mahdollisuutta elää toisista riippumatonta arkea fyysisten ikämuutosten jo ilmaantuessa. Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämistyön uusia toimintamalleja kehitettäessä tulee jatkossa huomioida tarkemmin, miten muutoksessa mukana pysyminen mahdollistetaan. Kehittämistyössä avainasemassa ovat asiakastarpeiden ymmärtäminen ja kohderyhmän osallistaminen toiminnan suunnitteluun.

The purpose of my Master’s Thesis was to describe the concept of wellbeing and the wellbeing-related factors of the retired members of University Women of Helsinki. Moreover I studied their wishes for organizational activity in promoting their wellbeing. This information enables us to develop organizational ways of promoting wellbeing in the current demographic change where the pensioner population is more educated, healthier and more active than previous generations.

The thesis was carried out as qualitative descriptive research. The material was collected by a theme interview method as individual interviews. The target group of the thesis was ten retired members of University Women of Helsinki. The material was analyzed using inductive and abductive content analysis and the wellbeing model of Erik Allardt (1976) was the guiding theory of wellbeing. Wellbeing appeared in the target group through three dimensions: living standards, health and functional ability and self-realization. The wellbeing of the target group was characterized by versatile resources in all the areas of wellbeing. Personal role in promoting wellbeing was well-known and the available information was used. Whilst physiological changes of the age and changes in close relationships appeared to be irrefutable factors that weaken the wellbeing regardless of the educational background, the desire to remain in change and the wide interest in social affairs appeared in the conclusions as a resource strongly supported by education. Strong mental and cognitive resources supported during aging-related changes and allowed for independent living to last longer.

The wishes for organizational activity appeared in accordance with previous studies related to the strengthening of social and operational capital. In the results of this thesis, the strengthening of mental and cognitive resources through time-keeping and the support of intellectuality is a new role of promotion wellbeing in the organizational work. In the light of the conclusions, the forms of action aimed at supporting the ability of older members to remain in social change will also support, on a larger scale, the opportunity to live independently despite the physical changes. In the future, the promotion of older people's wellbeing will have to develop more action plans aimed at keeping up with social change. The key role in development is to understand customer needs and involve the target group in planning their operations.