Yhteys tyypin 1 diabeteksen hoitoväsymyksen, sykevariaation, glukoosiarvojen ja itsearvioinnin välillä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten sykevälivaihtelu, jatkuva glukoosisensorointi ja subjektiiviset tuntemukset korreloivat hoitoväsymyksen kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Firstbeat Technologies Oy:n, Lappeenrannan Seudun Diabetesyhdistyksen ja Fysios Oy:n kanssa.

Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen tutkimus, jossa tehtiin kolmen päivän seuranta koehenkilöille. Koehenkilöiden rekrytointi tapahtui Lappeenrannan Seudun Diabetesyhdistyksen, Saimaan ammattikorkeakoulun ja sosiaalisen median kautta. Tutkimuksessa oli seitsemän koehenkilöä (N=7), joista kaikki olivat nai-sia. Kaikilla koehenkilöillä oli diagnosoitu tyypin 1 diabetes ja sairastamisvuo-det vaihtelivat 9-52 vuoden välillä.

Tässä tutkimuksessa koehenkilöiltä mitattiin Firstbeat Bodyguard 2:n avulla kolmen päivän ajan sykevariaatiota ja tuloksissa tarkasteltiin RMSSD:n arvoa. Koehenkilöt arvioivat omahoidon kuormitusta VAS-janalla (Visual Analogue Scale). Tämän lisäksi interventio sisälsi glukoosisensorin antamien verensoke-riarvojen tarkastelun kolmen päivän ajalta.

Tutkimuksen analysointi tehtiin käyttämällä IBM SPSS Statistics 24 -ohjelmistoa. Tulokset osoittivat, että mittareiden välillä ei ollut tilastollisesti mer-kitsevää korrelaatiota. Positiivista korrelaatiota oli havaittavissa VAS- ja veren-sokeriarvojen välillä (p=0,109) ja negatiivista korrelaatioita VAS- ja RMSSD-arvojen välillä (p=0,146). RMSSD- ja verensokeriarvojen välillä ei havaittu kor-relaatiota (p=0,867).

Tutkimuksen pienen koehenkilömäärän vuoksi tulokset eivät ole yleistettävissä perusjoukkoon. Pidentämällä seurantajaksoa, suurentamalla koehenkilömää-rää ja tiukentamalla poissulkukriteerejä voitaisiin saada luotettavampia tutki-mustuloksia. Tulevaisuudessa tämän tutkimuksen mittareita voisi hyödyntää diabeteksen hoitoväsymyksen arvioinnissa ja fysioterapian suunnittelussa.

The purpose of this thesis was to examine how heart rate variability, glucose sensor and experiences of diabetes self-management correlate with diabetes mellitus type 1 distress. The research was executed together with Firstbeat Technologies Oy, Lappeenranta diabetes association and Fysios Oy.

The study was a quantitative research which included a three-day intervention. The study participants were recruited through Lappeenranta diabetes associa-tion, Saimaa University of Applied Sciences and social media. This study in-volved seven women participants. All of them were diagnosed with diabetes mellitus type 1 9 to 52 years ago.

Intervention included Firstbeat Bodyguard 2 measure to exacute heart rate var-iables and RMSSD values. Test subjects evaluated experiences of the diabe-tes self-managing by using Visual Analogue Scale. In addition, study included three-day glucose sensore measurement values.

The results were analyzed by using the IMB SPSS Statistics Software version 24. Results indicate that measurements have not shown any statistical signifi-cance of correlation. A positive correlation has been detected between Visual Analogue Scale values and blood sugar levels (p=0,109) and negative correla-tion between Visual Analogue Scale and RMSSD values (p=0,146). There was no correlation between RMSSD values and blood sugar levels (p=0,867).

The results cannot be generalized because of the small number of test sub-jects. By increasing the number of subjects, extending the intervention and adding more exclusion criteria could get more reliable results. In the future measurements of this study could be used when estimating diabetes distress and planning the physiotherapy treatments.