Asiakaskeskeisyys alustapalvelun kehittämisessä organisaatioverkostossa : Case: Kansalliskirjaston Finna-palvelu
Peltonen, Riitta (2018)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091815219
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091815219
Tiivistelmä
Nykypäivänä asiakkaan suhde ei ole vain yhteen julkiseen organisaatioon vaan suhde organisaatioverkostoon ja muihin asiakkaisiin. Julkisia palveluita tyypillisesti tuottaa organisaatioverkosto, ei vain yksi organisaatio. Julkiset palvelut eivät enää nykypäivänä ole ylhäältä päin annettuja, vaan ne ovat areenoita interaktioille, yhteistyölle ja yhteiskehittämiselle, jota kaikkea järjestelevät palveluita tarjoavat organisaatioverkostot.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää asiakaskeskeinen suunnitteluprosessi tai prosesseja julkisen digitaalisen alustapalvelun kehittämiseen. Työ toteutetaan Kansalliskirjaston Finna-palvelun tarpeisiin. Palvelu toimii työn tutkimus- ja kehittämisympäristönä, jonka tarpeista työ lähtee liikkeelle ja johon suunnitteluprosessien kehittäminen kohdistuu.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan ohjelmistokehityksen puolelta tulevia käyttäjäkeskeisen suunnittelun prosesseja ja täydennetään niitä palvelumuotoilun prosesseista ja innovaatioekosysteemin teoriasta poimittavilla ajatuksilla. Teoreettisen osuuden synteesi kiteytyy yleiseen teoreettiseen malliin, joka yhdistää kaikista kolmesta osa-alueesta poimitut ajatukset yhteen malliin.
Opinnäytetyön tutkimuksellisen osuuden lähestymistapa on palvelumuotoilu. Tutkimusnäkökulmia oli kolme: tutkia netnografialla ammattilaisten verkkokeskusteluja Tuplatimantti-prosessin soveltamisesta digitaalisten palveluiden kehitykseen, ekosysteemianalyysi ja käytännön projektien tutkimus. Käytännön projekteja tutkittiin pääasiassa haastatteluiden ja retrospektiivityöpajan kautta. Varsinaisen tutkimusosuuden lisäksi järjestettiin osallistava työpaja pohtimaan löydösten merkitystä.
Tutkimustulosten perusteella kehitysympäristöstä tunnistettiin erityispiirteitä, jotka on otettava huomioon sovellettaessa teoreettista mallia käytäntöön. Digitaalisissa palveluissa projektin tyyppi vaikuttaa työn laajuuteen ja painopisteisiin. Etenkin alkuvaiheen tutkimusten laajuus sekä innovointiin panostuksen ja sidosryhmien osallistamisen määrä voi vaihdella merkittävästi. Alustapalvelun toteutuksen taustalla on iso joukko eri organisaatioiden omistamia taustajärjestelmiä, jotka tarjoavat varsinaisen sisällön palvelulle. Uudet ominaisuudet voivat vaatia muutoksia yhteen tai useampaan taustajärjestelmään. Tämä tuo lisävaiheita kehittämisprosessiin, mitkä puolestaan tekevät oleelliseksi tehdä ensimmäiset käyttöliittymäluonnokset osana strategista konseptointivaihetta. Tämä voi myös vaikuttaa siihen, mikä organisaatio koordinoi kehittämistyötä. Valtaosa verkoston organisaatioista on ei-teknisiä, joiden asiantuntemus on sisältöön liittyvää, joten kommunikaatio monimutkaisista teknisistä asioista verkostossa voi olla haastavaa. Ensimmäisten käyttöliittymähahmotelmien tuominen osaksi aikaista konseptointivaihetta voi helpottaa kommunikaatiota.
Lopputuloksena syntyi kaksi teoreettisesta prosessimallista sovellettua mallia: 1) Toiminnallisuus ja käytettävyys –tyyppisiin sekä Ulkonäkö-tyyppisiin projekteihin soveltuva malli sekä 2) Ongelman ratkaisu –tyyppisiin projekteihin soveltuva malli.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää asiakaskeskeinen suunnitteluprosessi tai prosesseja julkisen digitaalisen alustapalvelun kehittämiseen. Työ toteutetaan Kansalliskirjaston Finna-palvelun tarpeisiin. Palvelu toimii työn tutkimus- ja kehittämisympäristönä, jonka tarpeista työ lähtee liikkeelle ja johon suunnitteluprosessien kehittäminen kohdistuu.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan ohjelmistokehityksen puolelta tulevia käyttäjäkeskeisen suunnittelun prosesseja ja täydennetään niitä palvelumuotoilun prosesseista ja innovaatioekosysteemin teoriasta poimittavilla ajatuksilla. Teoreettisen osuuden synteesi kiteytyy yleiseen teoreettiseen malliin, joka yhdistää kaikista kolmesta osa-alueesta poimitut ajatukset yhteen malliin.
Opinnäytetyön tutkimuksellisen osuuden lähestymistapa on palvelumuotoilu. Tutkimusnäkökulmia oli kolme: tutkia netnografialla ammattilaisten verkkokeskusteluja Tuplatimantti-prosessin soveltamisesta digitaalisten palveluiden kehitykseen, ekosysteemianalyysi ja käytännön projektien tutkimus. Käytännön projekteja tutkittiin pääasiassa haastatteluiden ja retrospektiivityöpajan kautta. Varsinaisen tutkimusosuuden lisäksi järjestettiin osallistava työpaja pohtimaan löydösten merkitystä.
Tutkimustulosten perusteella kehitysympäristöstä tunnistettiin erityispiirteitä, jotka on otettava huomioon sovellettaessa teoreettista mallia käytäntöön. Digitaalisissa palveluissa projektin tyyppi vaikuttaa työn laajuuteen ja painopisteisiin. Etenkin alkuvaiheen tutkimusten laajuus sekä innovointiin panostuksen ja sidosryhmien osallistamisen määrä voi vaihdella merkittävästi. Alustapalvelun toteutuksen taustalla on iso joukko eri organisaatioiden omistamia taustajärjestelmiä, jotka tarjoavat varsinaisen sisällön palvelulle. Uudet ominaisuudet voivat vaatia muutoksia yhteen tai useampaan taustajärjestelmään. Tämä tuo lisävaiheita kehittämisprosessiin, mitkä puolestaan tekevät oleelliseksi tehdä ensimmäiset käyttöliittymäluonnokset osana strategista konseptointivaihetta. Tämä voi myös vaikuttaa siihen, mikä organisaatio koordinoi kehittämistyötä. Valtaosa verkoston organisaatioista on ei-teknisiä, joiden asiantuntemus on sisältöön liittyvää, joten kommunikaatio monimutkaisista teknisistä asioista verkostossa voi olla haastavaa. Ensimmäisten käyttöliittymähahmotelmien tuominen osaksi aikaista konseptointivaihetta voi helpottaa kommunikaatiota.
Lopputuloksena syntyi kaksi teoreettisesta prosessimallista sovellettua mallia: 1) Toiminnallisuus ja käytettävyys –tyyppisiin sekä Ulkonäkö-tyyppisiin projekteihin soveltuva malli sekä 2) Ongelman ratkaisu –tyyppisiin projekteihin soveltuva malli.