Tapaustutkimus rakenteiseen kirjaamiseen siirtyminen : "Tuleeks se vai eiks se tuu?"
Mellanen, Jutta-Kaisa; Järvenpää, Anne (2010)
Mellanen, Jutta-Kaisa
Järvenpää, Anne
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052110084
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052110084
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja pyrkiä ymmärtämään Turun sosiaali- ja terveystoimen yhden osaston henkilökunnan kokemuksia siirtymisestä rakenteiseen kirjaamiseen. Tutkimus liittyy Turun sosiaali- ja terveystoimen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on siirtää valtakunnallinen, hoitotyön ydintietoihin perustuva rakenteinen kirjaamismalli käytäntöön. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten siirtymävaihe koettiin, missä onnistuttiin ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan rakenteisen kirjaamisen merkitystä hoidon laadun kannalta ja muutosjohtamista sekä muutoksen läpiviemistä terveydenhuollossa. Lisäksi perehdytään pitkäaikaissairaanhoidon kirjaamiseen ja sairaanhoitajien kokemuksiin rakenteisesta kirjaamisesta.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastattelun ja havainnoinnin avulla. Ryhmähaastattelu eteni etukäteen laaditun teemahaastattelurungon mukaan ja siihen osallistui neljä hoitajaa tutkittavalta osastolta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan muutostilanteessa olisi tärkeää, että suunniteltua aikataulua noudatetaan. Tutkittavat kokivat, ettei henkilö- ja aikaresursseja huomioitu tarpeeksi, sillä siirtymä tapahtui työn ohessa ja tämä vei aikaa ja voimavaroja muualta. Havaittavissa oli myös epätietoisuutta ja epävarmuutta mallin tarpeellisuudesta, mutta tutkimushetkellä tilanne oli kuitenkin hyväksytty. Koulutusmenetelmänä käytettyä vierikoulutusta pidettiin hyvänä, mutta tukimateriaalin määrä ja laatu koettiin heikoksi. Kirjalliset ohjeet ovat tärkeitä, mutta kaikkea ei voida ohjeistaa sen suhteen, mitä ja miten pitäisi kirjata. Rakenteinen kirjaaminen ei ole vielä täysin ongelmatonta, esimerkiksi päällekkäistä kirjaamista tehdään vielä runsaasti. Tulosten mukaan rakenteisen kirjaamisen yhteyttä hoidon laatuun on vaikea arvioida, eikä potilasturvallisuus ole parantunut tai huonontunut rakenteisen kirjaamismallin myötä. Uutta kirjaamismallia pidetään kuitenkin parempana kuin entistä. Havainnointiaineisto osaltaan tuki tutkimustuloksia. Tuloksista saatua tietoa voivat hyödyntää Turun sosiaali- ja terveystoimen projektiin liittyvät tahot ja erityisesti ne osastot, jotka eivät ole vielä siirtyneet rakenteisen kirjaamisen käytäntöön.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan rakenteisen kirjaamisen merkitystä hoidon laadun kannalta ja muutosjohtamista sekä muutoksen läpiviemistä terveydenhuollossa. Lisäksi perehdytään pitkäaikaissairaanhoidon kirjaamiseen ja sairaanhoitajien kokemuksiin rakenteisesta kirjaamisesta.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastattelun ja havainnoinnin avulla. Ryhmähaastattelu eteni etukäteen laaditun teemahaastattelurungon mukaan ja siihen osallistui neljä hoitajaa tutkittavalta osastolta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan muutostilanteessa olisi tärkeää, että suunniteltua aikataulua noudatetaan. Tutkittavat kokivat, ettei henkilö- ja aikaresursseja huomioitu tarpeeksi, sillä siirtymä tapahtui työn ohessa ja tämä vei aikaa ja voimavaroja muualta. Havaittavissa oli myös epätietoisuutta ja epävarmuutta mallin tarpeellisuudesta, mutta tutkimushetkellä tilanne oli kuitenkin hyväksytty. Koulutusmenetelmänä käytettyä vierikoulutusta pidettiin hyvänä, mutta tukimateriaalin määrä ja laatu koettiin heikoksi. Kirjalliset ohjeet ovat tärkeitä, mutta kaikkea ei voida ohjeistaa sen suhteen, mitä ja miten pitäisi kirjata. Rakenteinen kirjaaminen ei ole vielä täysin ongelmatonta, esimerkiksi päällekkäistä kirjaamista tehdään vielä runsaasti. Tulosten mukaan rakenteisen kirjaamisen yhteyttä hoidon laatuun on vaikea arvioida, eikä potilasturvallisuus ole parantunut tai huonontunut rakenteisen kirjaamismallin myötä. Uutta kirjaamismallia pidetään kuitenkin parempana kuin entistä. Havainnointiaineisto osaltaan tuki tutkimustuloksia. Tuloksista saatua tietoa voivat hyödyntää Turun sosiaali- ja terveystoimen projektiin liittyvät tahot ja erityisesti ne osastot, jotka eivät ole vielä siirtyneet rakenteisen kirjaamisen käytäntöön.