KATSE ETEENPÄIN : Lapin rajavartioston varusmiesten voimavarat ja jaksamista kuormittavat tekijät varusmieskoulutuksessa

Abstract

Maritta Rantakeisu. KATSE ETEENPÄIN – Lapin rajavartioston varusmiesten voimavarat ja jaksamista kuormittavat tekijät varusmiespalveluksessa. Kevät 2018. 15 s Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto. Sairaanhoitaja (AMK) -diakonissa.

Opinnäytetyölläni haluan kiinnittää huomiota varusmiespalveluksessa selviytymisen tukemiseen, jotta vältyttäisiin ennenaikaisilta palveluksen keskeytymisiltä. Lapin rajavartioston rajajääkärikomppania on Suomen pohjoisin varusmieskoulutusyksikkö, joka toimii saamelaisalueella. Haastavissa olosuhteissa tapahtuva varusmieskoulutus vaatii nuorelta hyvää stressinsietokykyä ja valmiuksia toimia hyvinkin vaihtelevissa olosuhteissa. Lapin rajavartiosto kouluttaa vuosittain yli kaksisataa varusmiestä poikkeusolojen ja sodan ajan tehtäviin. Johtajakoulutukseen valittujen koulutusaika on 347 vuorokautta ja miehistöön kuuluvilla rajajääkäreillä 165 vuorokautta.

Aineisto kerättiin sähköisenä webpropol kyselynä toukokuussa 2017. Kyselyn aikana komppaniassa palveli 105 varusmiestä. Kyselyyn vastasi 81 varusmiestä, joista 50 oli johtajakoulutuksessa ja loput 31 vastaajaa oli rajajääkäreitä. Vastausprosentti oli 77 %. Vastauksia ei eritelty ryhmittäin.

Varusmiehet saivat eniten tukea omaan jaksamiseensa palveluskavereilta. Tämä kuvastaa hyvää ryhmähengen merkitystä. Myös itse itsensä tukijana ilmeni vastauksissa. Samoin itse omana tukijana nousi vastauksissa. Terveysaseman hoitohenkilökunta tuki riittävästi. Sairaanhoitajalta odotettiin enemmän henkilökohtaisia keskusteluhetkiä jaksamiseen liittyvissä asioissa. Samoin sotilaspapin läsnäoloa toivottiin enemmän esimerkiksi maastoharjoituksiin

Koko palvelusajan kiirettä pidettiin suurimpana haasteena selviytyä varusmiespalveluksesta. Vastaajat kokivat epätarkkojen ja myöhään annettujen ohjeiden lisäävän kiireen tuntua. Oman ajan puute johti yhteydenpidon läheisiin hankalana. Koulutus kesti aamusta myöhään iltaan. Sotilaallinen kuri koettiin kiireenä ja haastavana fyysisenä rasituksena. Maastossa unen puute, pitkät siirtymiset vaikuttivat psyykkiseen ja henkiseen jaksamiseen. Vuodenaikojen vaihtelut, erityisesti talviaikana kylmyys ja pimeys verottivat jaksamista. Siviilipuolen asioista nousi omien raha-asioiden hoitaminen ja ihmissuhdemuutokset erityisesti ero kumppanista.

Motivaation puutetta ei vastauksissa käynyt ilmi, mutta sen sijaan kritiikkiä vanhanaikaisiksi koetuista menetelmistä. Koulutukseen liittyviä asioita toivottiin järkiperäistettävän ja enemmän avoimuutta sekä kannustavampaa otetta varusmieskoulutukseen. Fyysistä rasitusta voisi porrastaa alkuvaiheessa.

Asiasanat: Varusmieskoulutus, henkinen jaksaminen, palveluksen keskeytyminen.

ABSTRACK

Maritta Rantakeisu. EYES FRONT- The resources of conscripts and stress factors of military service in Lapland Border Guard. Spring 2018. 15 p.Language: Finnish. Diaconia University of Applied Sciences. Beahelor of Health Care, Deaconal Nursing. Registered Nurse.

In the thesis the author draws attention to supporting the coping of the conscripts in order to avoid the young person`s premature interruption of servica. The Frontier Jaeger Unit of Border Guard Unit of Lapland is the northernmost conscript training unit in Finland, which operates in the Sámi region. Conscript R training in challenging circumstances requiresfrom the young people to have good stress resistance and ability to operate under very varying conditions. The Lapland Border Guard trains annually over two hundred conscripts for emergency situations and war time tasks. Training time selected for leadership training is 347 days and for rank members 165 days. The thesis was carried out as a quantitative semi-structured study. The material was collected as an electronic Webpropol questionnaire in May 2017. During the survey, 105 conscripts served in the troops. The questionnaire was answered by 81 conscripts, 50 of whom were in leadership training and the remaining 31 respondents were frontier jaegers. The response rate was 77%. Answers were not broken down by group. Conscripts received the most support for their own well-being from service friends. This reflects the importance of good group spirit. Likewise, the selfsuppor came up in the answers. The health care staff provided enough support. The nurse was expected to have more personal discussions on issues related to coping. Likewise, more presence of a military priest was hopend for, for example during field exercises. The urgency was felt throughout the service period, but in particular it made it difficult at the beginning of the service. The conscript team leaders experienced inadequate and late instructions to increase the sense of urgency. The lack of time made it difficult to keep contact with the close ones. The training lasted from morning to late evening. Military discipline was felt as a busy and challenging physical burden. In the field, the lack of sleep and long transitions ate mental and physical well-being. The fluctuations of the seasons, especially during the winter, coldness and darkness were tiring. Of the civil issues rose up takig care of one`s financial issues and relationship changes, particularly being apart from one`s partner. It was a surprise that the lack of motivation did not emerge, mainly criticism came from old-fashioned methods. Training issues could be rationalized, hoping for a more open and supporting touch for the whole military training. Physical strain could be staggered in the early stages Key words: conscript training, mental well-being, interruption of service