Hälytyssukellustehtävien jälkeisten helikopterilentojen turvalliset lentokorkeudet : Ohje Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli parantaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vesisukeltajien työturvallisuutta ja toimintakyvyn säilymistä hälytyssukellustehtävien jälkeisillä helikopterilennoilla. Opinnäytetyön tehtävinä oli luoda taulukko hälytyssukellustehtävien jälkeisistä turvallisista lentokorkeuksista sekä etsiä tietoa sukeltajien typpikuormaa pienentävistä hoitokeinoista. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda helppolukuinen taulukko, jonka käyttö olisi helppoa.

Sukeltaminen korkeassa paineessa aiheuttaa typen kertymistä elimistöön. Elimistöön kertynyt typpi muodostaa verenkiertoon typpikuplia, mikäli paine laskee liian nopeasti. Kuplien määrän ja koon kasvaminen aiheuttaa sukeltajantaudin. Sukeltajan elimistöön kohdistuva paine laskee niin veden alla kuin myös ilmaan noustessa. Alan tutkimukset painottuvat lentokonelentoihin sukeltamisen jälkeen ja helikopterin lentokorkeuksista on vain näistä tuloksista laskennallisesti laadittua tietoa. 100 % hapen antaminen kuljetuksen aikana on ensiapu sukeltajantautia sairastavalle potilaalle. Hapen hengittäminen vähentää typpikuplien määrää ja kokoa myös terveillä sukeltajilla. Ennen sukellusta tehtävän nestetankkauksen typpikuplia vähentävästä vaikutuksesta on vain vähäistä näyttöä, mutta sukeltajien on hyvä välttää sukeltamista kuivuneina.

Laajemman näytön puutteessa nykyistä ohjeistusta turvallisista lentokorkeuksista hälytyssukellustehtävien jälkeen ei ole syytä muuttaa. Nykyinen ohjeistus rajoittaa kuitenkin operatiivista toimintaa, joten lisätutkimusta aiheesta tarvitaan. 100 % hapen hengittäminen rutiininomaisesti sukellustehtävien jälkeen vähentää sukeltajien typpikuormaa ja vähentää sukeltajantaudin syntymisen riskiä. Sukeltajien on syytä huolehtia myös riittävästä nesteytyksestä ennen hälytyssukellustehtäviä, mikäli se on mahdollista.

The aim of this study was to produce a single table of safe flying altitudes after emergency dives for the divers in the Fire Department of Keski-Uusimaa. Another goal was to study the means for decreasing the amount of Nitrogen bubbles in a diver’s body after emergency dives.

Diving under high pressure causes Nitrogen to build up in a diver’s body. If the pressure diminishes too rapidly, the Nitrogen starts to form bubbles in the diver’s blood veins. The bubbles grow in size and number as the pressure diminishes and eventually cause an outbreak of decompression sickness. Ascent from water, as well as taking off from the ground, lower the pressure on the diver’s body. Most of the studies conducted focus on flying in an airplane after diving and the safe flying altitudes for helicopters have been calculated based on pressure chamber tests and the half-life of Nitrogen. 100 % Oxygen is used as the first aid treatment for patients with decompression sickness. Breathing Oxygen during a dive also decreases the number and size of Nitrogen bubbles among healthy divers.

The current guideline for flying after emergency dives should not be changed based on these findings. However, the guideline restricts the operational activity, and should be reviewed based on more extensive studies. Breathing 100% Oxygen after diving decreases the amount of Nitrogen in a diver’s body and diminishes the chance of a decompression sickness outbreak.