Hoitotyön opisekelijoiden terveyskäyttäytyminen : kirjallisuuskatsaus
Haavisto, Tia; Helin, Matilda (2018)
Haavisto, Tia
Helin, Matilda
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060713012
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060713012
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kirjallisuuskatsauksena hoitotyön opiskelijoiden terveyskäyttäytymistä ja terveyskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Hoitotyön opiskelijoiden terveyskäyttäytyminen muodostuu eri tekijöistä ja tässä opinnäytetyössä käymme läpi tekijöitä kuten; elintapojen terveellisyys, elämänhallinta, sosioekonominen tausta, psykososiaaliset ongelmat, opinnot, ruokavalio, paino, liikunta tottumukset, tupakointi käyttäytyminen ja alkoholin käyttö. Tavoitteena opinnäytetyössämme on tuottaa tietoa suunnitteluvaiheessa olevaa Metropolian hanketta varten. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen, ja sitä myötä onnistuneen hankkeen tavoitteena on kehittää hoitotyön koulutusta sekä opiskelijoiden terveyskäyttäytymistä.
Tutkimusmenetelmänä kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessamme käytimme induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Analyysiyksikkönä käytimme lausumaa, joka vastasi tutkimuskysymykseemme: Mitkä tekijät vaikuttavat hoitotyön opiskelijoiden terveyskäyttäytymiseen. Sisällönanalyysi johti kymmeneen edellä mainittuun yläkategoriaan, eli tekijöihin, joista hoitotyön opiskelijoiden terveyskäyttäytyminen muodostuu.
Tuloksista tuli ilmi, että näillä kaikilla kymmenellä tekijällä on omalta osaltaan merkittävä rooli hoitotyön opiskelijoiden terveyskäyttäytymisessä. Tekijät ovat hyvin vahvasti sidoksissa toisiinsa. Tuloksista tuli muun muassa esille, että hoitotyön opiskelijoiden stressinhallintakeinot olivat yhdistävä piirre jokaisessa joko terveyttä edistävässä tai terveydelle haitallisessa toimintamallissa. Tulosten mukaan yksilön puutteelliset stressinhallintakeinot (coping- keinot) johtuivat usein alemmasta sosioekonomisesta taustasta. Puutteelliset stressinhallintakeinot johtivat usein vääränlaisiin, terveydelle haitallisiin stressinlievennys toimintamalleihin kuten; tupakointiin, alkoholin suurempaan kulutukseen ja epäterveellisiin ruokavalintoihin. Sosioekonomisesti korkeamman tason perheestä tuleva opiskelija lievensi stressiä terveyttä edistävillä toimilla; kuten liikunnan lisäämisellä ja sosiaalisen tuen merkittävyydellä. Vanhempien ja ystävien esimerkillä oli tutkimusten mukaan suuri merkitys sille, minkälaisen kuvan nuoret ja hoitotyön opiskelijat muodostivat terveyttä edistävälle terveyskäyttäytymiselle.
Tuloksissa ilmeni myös liikunnan suuri merkitys niin koulumenestykseen, kuin terveyttä edistävään terveyskäyttäytymiseen. Liikunnan vähyys tulosten mukaan oli sidoksissa niin ikään myös alempaan sosioekonomiseen tasoon. Liikunnan vähyydellä oli myös merkittävä rooli nuoren psykososiaalisiin ongelmiin.
Tutkimusmenetelmänä kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessamme käytimme induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Analyysiyksikkönä käytimme lausumaa, joka vastasi tutkimuskysymykseemme: Mitkä tekijät vaikuttavat hoitotyön opiskelijoiden terveyskäyttäytymiseen. Sisällönanalyysi johti kymmeneen edellä mainittuun yläkategoriaan, eli tekijöihin, joista hoitotyön opiskelijoiden terveyskäyttäytyminen muodostuu.
Tuloksista tuli ilmi, että näillä kaikilla kymmenellä tekijällä on omalta osaltaan merkittävä rooli hoitotyön opiskelijoiden terveyskäyttäytymisessä. Tekijät ovat hyvin vahvasti sidoksissa toisiinsa. Tuloksista tuli muun muassa esille, että hoitotyön opiskelijoiden stressinhallintakeinot olivat yhdistävä piirre jokaisessa joko terveyttä edistävässä tai terveydelle haitallisessa toimintamallissa. Tulosten mukaan yksilön puutteelliset stressinhallintakeinot (coping- keinot) johtuivat usein alemmasta sosioekonomisesta taustasta. Puutteelliset stressinhallintakeinot johtivat usein vääränlaisiin, terveydelle haitallisiin stressinlievennys toimintamalleihin kuten; tupakointiin, alkoholin suurempaan kulutukseen ja epäterveellisiin ruokavalintoihin. Sosioekonomisesti korkeamman tason perheestä tuleva opiskelija lievensi stressiä terveyttä edistävillä toimilla; kuten liikunnan lisäämisellä ja sosiaalisen tuen merkittävyydellä. Vanhempien ja ystävien esimerkillä oli tutkimusten mukaan suuri merkitys sille, minkälaisen kuvan nuoret ja hoitotyön opiskelijat muodostivat terveyttä edistävälle terveyskäyttäytymiselle.
Tuloksissa ilmeni myös liikunnan suuri merkitys niin koulumenestykseen, kuin terveyttä edistävään terveyskäyttäytymiseen. Liikunnan vähyys tulosten mukaan oli sidoksissa niin ikään myös alempaan sosioekonomiseen tasoon. Liikunnan vähyydellä oli myös merkittävä rooli nuoren psykososiaalisiin ongelmiin.