Kokemuksia ensitiedon saannista ja asiakaslähtöisestä kohtaamisesta omaishoitajien näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa omaisille tarjottavan ensitiedon sekä asiakaslähtöisen kohtaamisen laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa keräämällä omaishoitajien kokemuksia alkuvaiheen omaishoitotilanteista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin ensitiedon saannin merkitystä tilanteissa, kun omaiset pohtivat alkuvaiheen omaishoitajaksi siirtymistä ja tarvitsevat tukea muuttuneessa elämäntilanteessa ammattilaisilta.

Omaishoidolla tarkoitetaan käsitettä, jossa omainen hoitaa läheistään pääasiassa kotiympäristössä. Ensitiedolla tarkoitetaan sellaista tukea ja neuvontaa, jota sairastuneelle ihmiselle ja hänen läheisilleen annetaan diagnoosin saannin yhteydessä tai mahdollisimman pian sen jälkeen ammattihenkilöiltä. Alkuvaiheen omaishoitotilanteessa tarjottava ensitieto pitää sisällään kaikkea sitä tietoa, mitä tuleva omaishoitaja tarvitsee arjen muuttuneisiin haasteisiin oman toimintansa tueksi. Omaishoidon palvelujärjestelmä saattaa uusille omaishoitajille olla vaikeaselkoinen ja erityisesti äkillisesti alkaneissa alkuvaiheen omaishoitotilanteissa ensitiedon tarve on suuri.

Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin yhteistyössä Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ja läheiset ry:n kanssa. Tutkimusaineisto kerättiin neljältä omaishoitajalta teemahaastattelun keinoin. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia hyödyntäen. Tuloksista selvisi, että omaishoitajat kokivat ammattilaisilta saadun ensitiedon pääasiassa diagnoosikeskeiseksi. Ensitietoa omaishoidosta tarjottiin pintapuolisesti lähinnä sosiaalityöntekijän toimesta ja tiedon sisäistäminen kriisitilanteessa koettiin haastavaksi. Omaishoitajien aiempi tietoisuus omaishoitajuudesta käsitteenä sekä kyky hakea aktiivisesti itse tietoa edistivät tiedonsaantia. Kohtaamistilanteet ammattilaisten kanssa koettiin henkistä ja konkreettista tukea tarjoaviksi. Henkistä tukea tarjottiin kuuntelulla, elämäntilanteen ja roolin ymmärtämisellä sekä tasavertaisella kohtaamisella. Konkreettista tukea ammattilaiset tarjosivat henkilökohtaisella ohjauksella. Perheiden kohtaaminen koettiin vaihtelevaksi.

Kerätyn tutkimusaineiston pohjalta nousi esille, että ensitietoa omaishoitajuudesta olisi pitänyt saada pienemmissä osissa sekä uudelleen kerrottuna. Ensitietoa omaishoitajuudesta olivat pääsääntöisesti tarjonneet sosiaalityöntekijät, josta voi tehdä johtopäätelmän ensitiedon tarjonnan olleen yksipuolista laajalla ammattikentällä.

The purpose of this thesis was to chart the quality of first information provided to relatives and the quality of client-to-person encounter in social and health care by collecting caregivers' experiences of initial familial care situations. The aim of the thesis was to highlight the importance of getting first information in situations where relatives are thinking of becoming an early-stage caregiver and needing support from professionals in a changed life situation.

Family care means a concept in which a relative takes care of his or her close family member, mainly in a home environment. First information refers to the support and counselling that is pro-vided to the affected person and his / her close relatives upon diagnosis or as soon as possible from professionals. The first information provided in the initial family-care situation includes all the information that the future care giver needs to meet the changing challenges of everyday life to support their own activities. The family care service system may be difficult for new caregivers to understand, and the first-time familial care situations that have begun suddenly, the need for first information is high.

The thesis is a qualitative study that was carried out in cooperation with Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. The survey material was collected from four caregivers by means of theme interviews. The research material was analyzed using inductive based content analysis. The results showed that caregivers experienced first information from professionals primarily diag-nose-oriented. First information on caregiving was provided on a superficial basis mainly as a re-sult of the social worker's work and the internalisation of information in a crisis situation was con-sidered challenging. The previous awareness of caregivers as a concept of family care as well as the ability to actively seek out information themselves contributed to the access to information. Encounter situations with professionals were felt to provide spiritual and concrete support. Spiritual support was offered through listening, understanding of the life situation and role, and equal en-countering. Concrete support professionals offered personal guidance. Families encountered varied.

Based on the collected research material, it was found that first information about caregiving should have been obtained in smaller parts and repeating the given information. The first infor-mation for caregivers was generally provided by social workers, from which the conclusion is that first information was provided was unilateral in a wide range of professional field.