Työhyvinvoinnin kehittäminen yritykselle X
Leppihalme, Miikka (2018)
Leppihalme, Miikka
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612818
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612818
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda kokonaisvaltainen käsitys työhyvinvoinnista. Kehittämisosuuden tavoitteena oli selvittää yritys X:n työhyvinvoinnin nykytila ja kuinka sitä olisi mahdollista kehittää tulevaisuudessa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rajattiin neljään ennalta valittuun teemaan, jotka olivat työhyvinvointi yleisesti, työturvallisuus, motivointi ja palkitseminen. Kehitystehtävänä tässä tutkimuksessa oli luoda työhyvinvointikysely yritykselle X. Kyselyn päätarkoituksena oli löytää saatujen vastausten perusteella konkreettisia kehitysideoita.
Teoreettinen viitekehys koostui kahdesta kokonaisuudesta. Ensimmäisessä osiossa kerättiin yleistä tietoa opinnäytetyön aiheeseen liittyen kirjallisista ja sähköisistä lähteistä. Toisessa osiossa käsiteltiin aiheeseen liittyvän lähdeaineiston avulla tutkimuksen tekemistä yleisellä tasolla, samalla peilaten sitä tähän nimenomaiseen tutkimukseen.
Työhyvinvointikyselyn rakenne seurasi samaa kaavaa teoreettisen viitekehyksen kanssa ja se toteutettiin sekä määrällisenä että laadullisena tutkimuksena. Määrällinen osuus koostui yritys X:n työntekijöiden vastauksista työhyvinvointikyselyn suljettuihin kysymyksiin. Laadullinen osuus koostui kahdesta eri osiosta. Ensimmäisessä osiossa haastateltiin kahta esimiestehtävissä työskentelevää yritys X:n työntekijää työhyvinvointiin liittyen. Niistä saatujen vastausten ja teoreettisen viitekehyksen avulla luotiin pohja työhyvinvointikyselylle. Toinen osio koostui kyselyyn sisällytetyistä avoimista kysymyksistä, joilla pyrittiin keräämään laadullista tietoa kuhunkin työhyvinvointikyselyn osioon liittyen.
Tutkimuksen vastauksista voitiin havaita, että työhyvinvoinnin tila on hyvä, mutta kehittämisen varaa on myös. Pääsääntöisesti vastaukset jakaantuivat tasaisesti vastanneiden kohderyhmien kesken. Kehittämisen kohteiksi nousivat työn ja vapaa-ajan erottaminen, ammatillisen osaamisen kehittäminen ja työturvallisuuteen liittyvät asiat. Palkitsemiseen toivottiin myös erilaisia ratkaisuja nykyiseen verrattuna. Pienillä muutoksilla edellä mainittuihin asioihin on mahdollista vaikuttaa niin organisaatio-, kuin yksikkötasollakin.
Teoreettinen viitekehys koostui kahdesta kokonaisuudesta. Ensimmäisessä osiossa kerättiin yleistä tietoa opinnäytetyön aiheeseen liittyen kirjallisista ja sähköisistä lähteistä. Toisessa osiossa käsiteltiin aiheeseen liittyvän lähdeaineiston avulla tutkimuksen tekemistä yleisellä tasolla, samalla peilaten sitä tähän nimenomaiseen tutkimukseen.
Työhyvinvointikyselyn rakenne seurasi samaa kaavaa teoreettisen viitekehyksen kanssa ja se toteutettiin sekä määrällisenä että laadullisena tutkimuksena. Määrällinen osuus koostui yritys X:n työntekijöiden vastauksista työhyvinvointikyselyn suljettuihin kysymyksiin. Laadullinen osuus koostui kahdesta eri osiosta. Ensimmäisessä osiossa haastateltiin kahta esimiestehtävissä työskentelevää yritys X:n työntekijää työhyvinvointiin liittyen. Niistä saatujen vastausten ja teoreettisen viitekehyksen avulla luotiin pohja työhyvinvointikyselylle. Toinen osio koostui kyselyyn sisällytetyistä avoimista kysymyksistä, joilla pyrittiin keräämään laadullista tietoa kuhunkin työhyvinvointikyselyn osioon liittyen.
Tutkimuksen vastauksista voitiin havaita, että työhyvinvoinnin tila on hyvä, mutta kehittämisen varaa on myös. Pääsääntöisesti vastaukset jakaantuivat tasaisesti vastanneiden kohderyhmien kesken. Kehittämisen kohteiksi nousivat työn ja vapaa-ajan erottaminen, ammatillisen osaamisen kehittäminen ja työturvallisuuteen liittyvät asiat. Palkitsemiseen toivottiin myös erilaisia ratkaisuja nykyiseen verrattuna. Pienillä muutoksilla edellä mainittuihin asioihin on mahdollista vaikuttaa niin organisaatio-, kuin yksikkötasollakin.