Sairaanhoitajien kokemuksia defusingista : - jälkipurkumallin pilotointi Neurokirurgiselle tehovalvontaosastolle
Luoma, Linda (2018)
Luoma, Linda
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512542
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512542
Tiivistelmä
Sairaanhoitajan työ tehohoitoa antavassa yksikössä pitää sisällään äkillisesti vakavasti sairastuneita ja hoidollisesti vaativia potilaita järkyttyneine omaisineen. Rajalliset resurssit, vastuu potilaista sekä äkillisesti muuttuvat tilanteet yhdistettynä kolmivuorotyöhön ja muihin työn fyysisiin vaatimuksiin lisäävät sairaanhoitajan kokemaa henkistä stressiä. Jokaisella on erilainen kyky sietää henkistä painetta, mutta stressin kasaantuminen voi aiheuttaa voimavarojen loppumista ja erilaisten oireiden ilmaantumista, jopa työkyvyttömyyttä.
Neurokirurgian tehovalvontaosastolle otettiin vuonna 2017 käyttöön defusing-jälkipurkumalli haastavien tilanteiden välittömään purkuun vastaamaan henkilökunnan tarpeeseen keventää työn tuomaa henkistä stressiä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia defusing-jälkipurkumallin soveltuvuudesta neurokirurgian tehovalvontaosastolle. Tutkimuskysymykset olivat, minkälaisia kokemuksia sairaanhoitajilla oli defusing-jälkipurkumallista sekä minkälaisia kokemuksia sairaanhoitajilla on defusing-purkutilanteesta. Tämän pilottitutkimuksen tavoitteena oli saada osastolle toimiva ja hyvä purkumalli sairaanhoitajan henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen varmistamiseen. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voi hyödyntää muissa tehohoitoa antavissa yksiköissä.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselykaavakkeilla (liite 1) kaikilta niiltä sairaanhoitajilta, jotka olivat osallistuneet defusing-purkukeskusteluun heinä-marraskuun aikana 2017. Vastauksia saatiin yhteensä 16 sairaanhoitajalta. Saatu aineisto käytiin läpi laadullisen tutkimuksen menetelmin sisällönanalyysillä. Koska vastaavaa toimintamallia ei yksikössä aiemmin ole ollut käytössä, analyysimalliksi valittiin aineistolähtöinen näkökulma.
Tulosten mukaan sairaanhoitajat kuvasivat defusing-jälkipurkumallin luottamuksellisena ja luontevana työssä jaksamista lisäävänä keinona. Sairaanhoitajat kokivat keskusteluiden parhaimmaksi puoleksi samassa haastavassa tilanteessa olleiden kollegoiden kokemusten kuuntelemisen, jonka koettiin jäsentävän myös omia tunteita ja kokemuksia. Defusing-purkukeskustelun mahdollistaminen toi vastaajille kokemuksen siitä, että heidän hyvinvoinnistaan huolehditaan ja heitä kuunnellaan. Tämän tarpeelliseksi kuvaillun vuorovaikutuksellisen purkukeskustelun sairaanhoitajat kokivat olevan positiivisesti vaikuttava tekijä koko työyhteisön hyvinvoinnin, yhteishengen ja siten turvallisuuden tunteen lisäämisessä. Tutkimuksen mukaan voidaan todeta defusing-jälkipurkumallin mukaisen purkukeskustelun edistävän yksittäisen sairaanhoitajan työssä jaksamista ja antoi luottamusta myöhemmistä vaikeista tilanteista selviytymiseen.
Neurokirurgian tehovalvontaosastolle otettiin vuonna 2017 käyttöön defusing-jälkipurkumalli haastavien tilanteiden välittömään purkuun vastaamaan henkilökunnan tarpeeseen keventää työn tuomaa henkistä stressiä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia defusing-jälkipurkumallin soveltuvuudesta neurokirurgian tehovalvontaosastolle. Tutkimuskysymykset olivat, minkälaisia kokemuksia sairaanhoitajilla oli defusing-jälkipurkumallista sekä minkälaisia kokemuksia sairaanhoitajilla on defusing-purkutilanteesta. Tämän pilottitutkimuksen tavoitteena oli saada osastolle toimiva ja hyvä purkumalli sairaanhoitajan henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen varmistamiseen. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voi hyödyntää muissa tehohoitoa antavissa yksiköissä.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselykaavakkeilla (liite 1) kaikilta niiltä sairaanhoitajilta, jotka olivat osallistuneet defusing-purkukeskusteluun heinä-marraskuun aikana 2017. Vastauksia saatiin yhteensä 16 sairaanhoitajalta. Saatu aineisto käytiin läpi laadullisen tutkimuksen menetelmin sisällönanalyysillä. Koska vastaavaa toimintamallia ei yksikössä aiemmin ole ollut käytössä, analyysimalliksi valittiin aineistolähtöinen näkökulma.
Tulosten mukaan sairaanhoitajat kuvasivat defusing-jälkipurkumallin luottamuksellisena ja luontevana työssä jaksamista lisäävänä keinona. Sairaanhoitajat kokivat keskusteluiden parhaimmaksi puoleksi samassa haastavassa tilanteessa olleiden kollegoiden kokemusten kuuntelemisen, jonka koettiin jäsentävän myös omia tunteita ja kokemuksia. Defusing-purkukeskustelun mahdollistaminen toi vastaajille kokemuksen siitä, että heidän hyvinvoinnistaan huolehditaan ja heitä kuunnellaan. Tämän tarpeelliseksi kuvaillun vuorovaikutuksellisen purkukeskustelun sairaanhoitajat kokivat olevan positiivisesti vaikuttava tekijä koko työyhteisön hyvinvoinnin, yhteishengen ja siten turvallisuuden tunteen lisäämisessä. Tutkimuksen mukaan voidaan todeta defusing-jälkipurkumallin mukaisen purkukeskustelun edistävän yksittäisen sairaanhoitajan työssä jaksamista ja antoi luottamusta myöhemmistä vaikeista tilanteista selviytymiseen.