Etelä-Karjala innovaation ja luovuuden maakuntana : alueen innovaatioiden ekosysteemi ja käytäntöyhteisöt
Kallio, Jorma (2010)
Kallio, Jorma
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052310232
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052310232
Tiivistelmä
Yhteiskunta ja sen rakenteet, kulttuuri ja talouselämä sekä julkishallinto ja julkiset palvelut elävät murroksessa ja yhä nopeammin kasvavassa muutospaineessa. Informaatioteknologian, sähköisten verkkojen sekä viestimien kehittyminen on vienyt meidät kiihtyvään globalisaatiokehitykseen sekä henkisesti ja fyysisesti litistyvään maailmaan.
Vanhasta pois pyrkivä palvelu- ja informaatioyhteiskunta etsii talouskehitykselleen uusia tuotantomuotoja. Ihminen ja hänen luovuusvoimansa asettuvat kaiken taloudellisen tuotannon ytimeen. Uudessa luovassa taloudessa meillä on historiamme ensimmäisen kerran mahdollisuus yhdistää inhimillinen hyvä ja taloudellinen kasvu. Luovan talouden aika tarvitsee yhä enemmän myös kulttuurin ja taiteen monipuolisia vahvuuksia inhimillisen elämän kaikilla tasoilla.
Kulttuurityön tuloksellisuus ja vaikuttavuus tulee vaikuttamaan kulttuurin ja taiteen asemaan. Tämä opinnäytetyö etsii Etelä-Karjalan taide ja kulttuuri -osaamiskeskukselle keinoja ja mahdollisuuksia olla omalta osaltaan kehittämässä alueensa innovaatioiden ekosysteemiä ja tuottaa alueellaan korkeaa elämänlaatua ja onnellisuutta. Tutkimus vahvisti Etelä-Karjalan taide ja kulttuuri -osaamiskeskuksen perustamissuunnitelmaan kirjattujen kriittisten menestystekijöiden olevan oikeita. Tutkimus tuotti myös uusia toimintaideoita maakunnalliselle kulttuuritoimijalle.
Tutkimuksen kohteena olivat Etelä-Karjalan alueen julkishallinnon, kasvatus- ja opetustoimen, yritys- ja liike-elämän, kunnallisten kulttuuripalvelujen, kolmannen sektorin sekä media- ja tiedotusalan edustajat. Kyselyselvityksen ja haastattelun keinoin toteutettu opinnäytetyö osoittaa, että vaikka toimijat tunnistavatkin alueen innovaatioiden ekosysteemiin liittyviä osatekijöitä sekä pitävät luovuutta ja kulttuuria alueen kehittämisen kannalta tärkeänä asiana, niin kulttuurin ja taiteen olemassa olevat resurssit eivät käytännössä kuitenkaan vastaa niihin asetettuja odotuksia ja toiveita. Julkishallinto ja sitä lähellä olevien toimijoiden näkemykset painottuvat eri tavalla kolmannen sektorin toimijoiden näkemysten kanssa siinä, miten maakunta pystyy tarjoamaan asukkailleen hyvän elämän edellytyksiä.
Vanhasta pois pyrkivä palvelu- ja informaatioyhteiskunta etsii talouskehitykselleen uusia tuotantomuotoja. Ihminen ja hänen luovuusvoimansa asettuvat kaiken taloudellisen tuotannon ytimeen. Uudessa luovassa taloudessa meillä on historiamme ensimmäisen kerran mahdollisuus yhdistää inhimillinen hyvä ja taloudellinen kasvu. Luovan talouden aika tarvitsee yhä enemmän myös kulttuurin ja taiteen monipuolisia vahvuuksia inhimillisen elämän kaikilla tasoilla.
Kulttuurityön tuloksellisuus ja vaikuttavuus tulee vaikuttamaan kulttuurin ja taiteen asemaan. Tämä opinnäytetyö etsii Etelä-Karjalan taide ja kulttuuri -osaamiskeskukselle keinoja ja mahdollisuuksia olla omalta osaltaan kehittämässä alueensa innovaatioiden ekosysteemiä ja tuottaa alueellaan korkeaa elämänlaatua ja onnellisuutta. Tutkimus vahvisti Etelä-Karjalan taide ja kulttuuri -osaamiskeskuksen perustamissuunnitelmaan kirjattujen kriittisten menestystekijöiden olevan oikeita. Tutkimus tuotti myös uusia toimintaideoita maakunnalliselle kulttuuritoimijalle.
Tutkimuksen kohteena olivat Etelä-Karjalan alueen julkishallinnon, kasvatus- ja opetustoimen, yritys- ja liike-elämän, kunnallisten kulttuuripalvelujen, kolmannen sektorin sekä media- ja tiedotusalan edustajat. Kyselyselvityksen ja haastattelun keinoin toteutettu opinnäytetyö osoittaa, että vaikka toimijat tunnistavatkin alueen innovaatioiden ekosysteemiin liittyviä osatekijöitä sekä pitävät luovuutta ja kulttuuria alueen kehittämisen kannalta tärkeänä asiana, niin kulttuurin ja taiteen olemassa olevat resurssit eivät käytännössä kuitenkaan vastaa niihin asetettuja odotuksia ja toiveita. Julkishallinto ja sitä lähellä olevien toimijoiden näkemykset painottuvat eri tavalla kolmannen sektorin toimijoiden näkemysten kanssa siinä, miten maakunta pystyy tarjoamaan asukkailleen hyvän elämän edellytyksiä.