Aselupahaastattelu ja sen toteuttaminen Jyväskylän lupavalvontayksikössä
Hämäläinen, Jonne (2018)
Poliisiammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512663
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512663
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee aselupahaastattelua ja sen toteuttamista Jyväskylän lupavalvontayksikössä. Tutkimus on toteutettu laadullisella tutkimusmenetelmällä ja sen aineiston keräämisessä on hyödynnetty teemahaastattelua. Teemahaastattelut toteutettiin Jyväskylän lupavalvontayksikköön tammikuussa 2018. Haastatteluiden tarkoituksena oli kerätä tietoa aselupahaastattelujen tämän hetkisestä tilanteesta sekä niiden kehittämisestä tulevaisuudessa.
Tutkimuksessa selvisi, että ampuma-aselain uudistus ei ole vaikuttanut halutulla tavalla aselupahaastatteluihin. Haastateltavaksi tuli uusi kohderyhmä, joka tulee lisäämään haastattelujen määrää kohtuuttomaksi käytettävissä oleviin resursseihin nähden. Hallituksen esityksen (HE 266/2016 vp) perusteluissa ampuma-aselain uudistuksen tarkoituksena oli auttaa poliisia kohdentamaan resursseja aselupa hakemusten yksilöllisempään käsittelyyn ja soveltuuden arvioimiseen syvällisemmällä haastattelulla. Nykytilanteessa aselupahaastattelujen laatu on lähinnä heikentynyt niiden määrän kasvaessa.
Uudessa kohderyhmässä olevat henkilöt eivät ole hakeneet tai uudistaneet aselupaa 10 vuoden aikana. Kyseessä on yleensä kokenut metsästyksen harrastaja, jolloin heidän haastattelunsa onkin yleensä lähinnä kuulumisten vaihtamista. Tulevaisuudessa tulisikin miettiä heidän kohdallaan esimerkiksi puhelimitse toteuttettavaa haastattelua. Tämä nopeuttaisi prosessia ja vähentäisi asiakaskäyntiä poliisilaitoksella- tai asemalla. Lisäksi Poliisihallitukselta odotetaan valtakunnallista linjausta aselupa asioihin liittyen. Selvää on kuitenkin se, että ensimmäistä ampuma-asetta tai käsiasetta hakevat tulisi jatkossakin haastatella henkilökohtaisesti.
Tutkimuksessa selvisi, että ampuma-aselain uudistus ei ole vaikuttanut halutulla tavalla aselupahaastatteluihin. Haastateltavaksi tuli uusi kohderyhmä, joka tulee lisäämään haastattelujen määrää kohtuuttomaksi käytettävissä oleviin resursseihin nähden. Hallituksen esityksen (HE 266/2016 vp) perusteluissa ampuma-aselain uudistuksen tarkoituksena oli auttaa poliisia kohdentamaan resursseja aselupa hakemusten yksilöllisempään käsittelyyn ja soveltuuden arvioimiseen syvällisemmällä haastattelulla. Nykytilanteessa aselupahaastattelujen laatu on lähinnä heikentynyt niiden määrän kasvaessa.
Uudessa kohderyhmässä olevat henkilöt eivät ole hakeneet tai uudistaneet aselupaa 10 vuoden aikana. Kyseessä on yleensä kokenut metsästyksen harrastaja, jolloin heidän haastattelunsa onkin yleensä lähinnä kuulumisten vaihtamista. Tulevaisuudessa tulisikin miettiä heidän kohdallaan esimerkiksi puhelimitse toteuttettavaa haastattelua. Tämä nopeuttaisi prosessia ja vähentäisi asiakaskäyntiä poliisilaitoksella- tai asemalla. Lisäksi Poliisihallitukselta odotetaan valtakunnallista linjausta aselupa asioihin liittyen. Selvää on kuitenkin se, että ensimmäistä ampuma-asetta tai käsiasetta hakevat tulisi jatkossakin haastatella henkilökohtaisesti.