Allergeenipesujen validointi
Lindman, Mia (2018)
Lindman, Mia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512710
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512710
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli validoida sekä yrityksen pää- että sivutoimipisteen tuotannossa käytettävä puhdistusmenetelmä allergeenien suhteen. Tarkoituksena oli selvittää toimiiko aikaisemmin tutkimaton puhdistusmenetelmä allergeenikontaminaatioiden torjunnassa. Pakkaamon kuivapuhdistustilassa haluttiin selvittää desinfioinnissa käytettävien alkoholiliinojen toiminnan tehokkuus allergeenien puhdistamisessa. Työ suoritettiin käyttöön otettavaa sertifikaatiota varten. Projektin onnistuessa saataisiin todistettua puhdistuksen toimivuuden taso ja tehokkuus allergeenikontaminaatioiden estämisessä. Työn aikana löydettävät ongelmakohdat mahdollistavat puhdistusmenetelmän parantamista ja tuloksen saamista tasaiseksi. Työn aikana selvitettiin myös jatkotoimenpiteitä ja -valvomista.
Työ suoritettiin käyttämällä lateral flow -menetelmään perustuvia testejä ja Biuret-reaktioon perustuvaa yleisproteiinitestiä. Lateral flow -menetelmällä tutkittiin toimipisteissä maito, gluteeni, kananmuna ja seesami. Näytteitä otettiin tuotannosta tuoteajojen jälkeen suoritettavien puhdistusten jälkeen. Näytteet otettiin laitteiden kriittisten pisteiden pinnalta kolmen viikon aikana.
Pakkaamossa selvitettiin laitteiden kriittiset pisteet, joita tutkittiin yleisproteiinitestin avulla. Yleisproteiinitestien avulla selvitettiin laitteiden aamuinen puhdistuksen taso ja vertailtiin kolmen eri puhdistusmenetelmän tehokkuutta. Tehokkuutta vertailtiin ottamalla näyte ennen puhdistusta ja sen jälkeen. Myös liinojen fyysiset ominaisuudet huomioitiin vertailussa.
Opinnäytetyön tulosten avulla pystyttiin havaitsemaan puhdistuksen kannalta hankalat laitteet ja kriittiset kohdat. Tulosten perusteella pakkaamoon ei löydetty allergeeneja täysin puhdistavaa menetelmää. Tuotannon puolella pystyttiin toteamaan puhdistuksen olevan riittävää useimpien koneiden kohdalla. Tiettyjen laitteiden kriittiset kohdat vaativat jatkotutkimuksia. Yritys jatkaa testauksia tuotannossa ja pakkaamossa sekä kehittää puhdistusmenetelmää alustavien tutkimusten perusteella. Opinnäytetyön valmistumisen jälkeen yritys on ryhtynyt toimiin parantaakseen puhdistusmenetelmiä muuttamalla esimerkiksi sisäisiä puhdistusprosesseja ja palkkaamalla uuden ulkoisen siivousfirman.
Työ suoritettiin käyttämällä lateral flow -menetelmään perustuvia testejä ja Biuret-reaktioon perustuvaa yleisproteiinitestiä. Lateral flow -menetelmällä tutkittiin toimipisteissä maito, gluteeni, kananmuna ja seesami. Näytteitä otettiin tuotannosta tuoteajojen jälkeen suoritettavien puhdistusten jälkeen. Näytteet otettiin laitteiden kriittisten pisteiden pinnalta kolmen viikon aikana.
Pakkaamossa selvitettiin laitteiden kriittiset pisteet, joita tutkittiin yleisproteiinitestin avulla. Yleisproteiinitestien avulla selvitettiin laitteiden aamuinen puhdistuksen taso ja vertailtiin kolmen eri puhdistusmenetelmän tehokkuutta. Tehokkuutta vertailtiin ottamalla näyte ennen puhdistusta ja sen jälkeen. Myös liinojen fyysiset ominaisuudet huomioitiin vertailussa.
Opinnäytetyön tulosten avulla pystyttiin havaitsemaan puhdistuksen kannalta hankalat laitteet ja kriittiset kohdat. Tulosten perusteella pakkaamoon ei löydetty allergeeneja täysin puhdistavaa menetelmää. Tuotannon puolella pystyttiin toteamaan puhdistuksen olevan riittävää useimpien koneiden kohdalla. Tiettyjen laitteiden kriittiset kohdat vaativat jatkotutkimuksia. Yritys jatkaa testauksia tuotannossa ja pakkaamossa sekä kehittää puhdistusmenetelmää alustavien tutkimusten perusteella. Opinnäytetyön valmistumisen jälkeen yritys on ryhtynyt toimiin parantaakseen puhdistusmenetelmiä muuttamalla esimerkiksi sisäisiä puhdistusprosesseja ja palkkaamalla uuden ulkoisen siivousfirman.