Annosseurantajärjestelmän käyttö röntgenhoitajan työssä
Pannone, Saija; Stång, Ville (2018)
Pannone, Saija
Stång, Ville
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512575
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512575
Tiivistelmä
Tietokonetomografiatutkimus altistaa potilaan merkittävälle määrälle ionisoivaa säteilyä. Säteilyn aiheuttamien haittojen vuoksi sen määrää on pyrittävä kaikin keinoin vähentämään. Tässä röntgenhoitajalla on keskeinen rooli. Potilaan oikea asettelu ja kuva-alan tarkka rajaus ovat röntgenhoitajan merkittävimmät keinot pienentää potilaan säteilyannosta.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on annosseurantajärjestelmään liittyvän tiedon lisääminen röntgenhoitajien keskuudessa ja mahdollisuuksien esiintuonti sekä sen käyttökynnyksen madaltaminen. Tätä kautta tavoitteena on potilasturvallisuuden ja toiminnan laadun parantaminen.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa yhdessä Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen kuvantamisyksikössä käytössä olevan annosseurantajärjestelmän (DoseWatch) käyttöä. Käyttöä tarkasteltiin tietokonetomografiassa työskentelevien röntgenhoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen, ja aineisto kerättiin ryhmähaastatteluna. Haastatteluun osallistui kuusi kuvantamisyksikössä tietokonetomografiassa säännöllisesti työskentelevää röntgenhoitajaa. Haastattelu tehtiin marraskuussa 2017. Haastattelusta tehtiin äänitallenne, joka analysoitiin tutkimuskysymyksittäin.
Haastattelun tulosten perusteella röntgenhoitajat käyttävät järjestelmää hyvin vähän. Tärkeimmät syyt käyttämättömyydelle olivat järjestelmään kirjautumisen vaikeus, tiedon puute, järjestelmän hyödyttömäksi kokeminen sekä kiire työssä. Hyödyiksi röntgenhoitajalle koettiin mahdollisuus tarkastella potilaan asettelun onnistumista sekä järjestelmän hyödyntäminen opiskelijaohjauksessa. Eniten hyötyä potilaalle nähtiin koituvan pitkäaikaisesta annosseurannasta ja mahdollisuudesta laitteiden väliseen annosvertailuun. Myös mahdollisuus tarkastella kuvausprotokollien toimintaa ja sitä kautta optimoida niitä nähtiin hyötynä. Eniten parannusta haluttiin järjestelmään kirjautumiseen ja järjestelmän ominaisuuksista tiedottamiseen. Tärkeäksi koettiin myös se, että mahdollisuutta edellä mainittuun optimointiin ja kumulatiivisen sädeannoksen seurantaan myös käytännössä hyödynnettäisiin.
Jos annosseurantajärjestelmän käyttö halutaan laajentaa osaksi röntgenhoitajan työtä, olisi perusteltua helpottaa siihen kirjautumista. Järjestelmän linkittäminen suoraan potilastietojärjestelmään nopeuttaisi sen käyttöä, ja helpottaisi potilaan tietojen hakemista. Yhteiskäyttötunnusten tulisi olla helposti kaikkien saatavilla. Rajallinen yhtäaikainen käyttäjämäärä yhteiskäyttötunnuksilla olisi myös poistettava.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on annosseurantajärjestelmään liittyvän tiedon lisääminen röntgenhoitajien keskuudessa ja mahdollisuuksien esiintuonti sekä sen käyttökynnyksen madaltaminen. Tätä kautta tavoitteena on potilasturvallisuuden ja toiminnan laadun parantaminen.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa yhdessä Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen kuvantamisyksikössä käytössä olevan annosseurantajärjestelmän (DoseWatch) käyttöä. Käyttöä tarkasteltiin tietokonetomografiassa työskentelevien röntgenhoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen, ja aineisto kerättiin ryhmähaastatteluna. Haastatteluun osallistui kuusi kuvantamisyksikössä tietokonetomografiassa säännöllisesti työskentelevää röntgenhoitajaa. Haastattelu tehtiin marraskuussa 2017. Haastattelusta tehtiin äänitallenne, joka analysoitiin tutkimuskysymyksittäin.
Haastattelun tulosten perusteella röntgenhoitajat käyttävät järjestelmää hyvin vähän. Tärkeimmät syyt käyttämättömyydelle olivat järjestelmään kirjautumisen vaikeus, tiedon puute, järjestelmän hyödyttömäksi kokeminen sekä kiire työssä. Hyödyiksi röntgenhoitajalle koettiin mahdollisuus tarkastella potilaan asettelun onnistumista sekä järjestelmän hyödyntäminen opiskelijaohjauksessa. Eniten hyötyä potilaalle nähtiin koituvan pitkäaikaisesta annosseurannasta ja mahdollisuudesta laitteiden väliseen annosvertailuun. Myös mahdollisuus tarkastella kuvausprotokollien toimintaa ja sitä kautta optimoida niitä nähtiin hyötynä. Eniten parannusta haluttiin järjestelmään kirjautumiseen ja järjestelmän ominaisuuksista tiedottamiseen. Tärkeäksi koettiin myös se, että mahdollisuutta edellä mainittuun optimointiin ja kumulatiivisen sädeannoksen seurantaan myös käytännössä hyödynnettäisiin.
Jos annosseurantajärjestelmän käyttö halutaan laajentaa osaksi röntgenhoitajan työtä, olisi perusteltua helpottaa siihen kirjautumista. Järjestelmän linkittäminen suoraan potilastietojärjestelmään nopeuttaisi sen käyttöä, ja helpottaisi potilaan tietojen hakemista. Yhteiskäyttötunnusten tulisi olla helposti kaikkien saatavilla. Rajallinen yhtäaikainen käyttäjämäärä yhteiskäyttötunnuksilla olisi myös poistettava.