Potilaan polku Kuopiosta Uppsalan protonikeskukseen
Kauppinen, Jarkko (2018)
Kauppinen, Jarkko
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060111948
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060111948
Tiivistelmä
Ruotsin Uppsalassa vuonna 2015 käyttöönotettu Skandionkliniken on seitsemän ruotsalaisen yliopistollisen sairaalan yhteistyöllä rakennettu Skandinavian ensimmäinen protonikeskus. Tämän työn tavoitteena oli suunnitella ja kehittää potilaalle alustava hoitopolku, jonka avulla potilaan siirtyminen KYSiltä Uppsalaan protonihoitoihin toteutuu sekä potilaan- että teknisen toteutuksen kannalta mahdollisimman vaivattomasti.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän vuonna 2010 julkaistun Syövän hoidon kehittäminen vuosina 2010–2020 -raportin mukaan joka kolmas suomalainen tulee jossakin elämänsä vaiheessa sairastumaan syöpään. Vaikka syöpäpotilaiden ennuste on koko ajan parantunut, on syöpä Suomessa toiseksi yleisin kuolinsyy. Oleellinen osa syövän hoitoa on sädehoito ja sitä saakin noin puolet syöpäpotilaista sairautensa jossain vaiheessa. Perinteisellä fotoneilla tai elektroneilla toteutettavalla sädehoidolla on mahdollista saavuttaa hyvä annoskattavuus halutulle hoitoalueelle, mutta usein ongelmana on annoksen leviäminen lähellä oleviin normaalikudoksiin.
Vuonna 2011 voimaan tullut EU-potilasdirektiivi vahvistaa potilaan oikeuksia ja edellytyksiä saada hoitoa toisessa EU-maassa. Suomessa direktiivi siirrettiin osaksi lainsäädäntöä ja otettiin voimaan vuoden 2014 alusta. Direktiivin lähtökohtana on, että potilas voi vapaasti hakea terveyspalveluja toisesta EU/ETA-maasta ja Sveitsistä.
Protonit ovat biologiselta vaikutukseltaan fotonien ja elektronien kaltaisia, mutta niiden etuna on tarkkaan muunnettavissa oleva maksimikantama ja annoksen painottuminen maksimikantaman läheisyyteen. Tuumoria kohti suunnattu protonisädekimppu kulkee suorassa liikeradassa ja luovuttaa suurimman osan energiastaan vasta kantaman lopussa. Tätä ilmiötä kutsutaan nimellä Braggin piikki. Braggin piikin ansiosta normaalikudosten saamaa säderasitusta voidaan pienentää ja näin vähentää mahdollisia sädehoidon sivuoireita ja haittavaikutuksia. Tyypillisimmät protonihoitokohteet ovat kallonpohjan kasvaimet ja lasten kraniospinaalihoidot. Koska lapset ovat alttiimpia sädehoidon pitkäaikaishaittavaikutuksille on tärkeää, että hoito pystytään kohdistamaan tarkasti kasvaimeen säästäen samalla lapsen kasvun ja kehityksen kannalta tärkeitä normaalikudoksia.
Opinnäytetyössä esitettyjen teoriatietojen ja Uppsalan protonikeskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen ja yhteistyön pohjalta rakennettiin protokolla, jonka avulla minimoidaan hoidon aloituksen aikaviive ja saadaan varmistus siitä, että protonihoito on potilaan kannalta fotonihoitoa parempi vaihtoehto. Opinnäyte sisältää myös kuvailevan integroivan kirjallisuuskatsauksen protonihoitojen tekniikasta ja hoitokohteista.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän vuonna 2010 julkaistun Syövän hoidon kehittäminen vuosina 2010–2020 -raportin mukaan joka kolmas suomalainen tulee jossakin elämänsä vaiheessa sairastumaan syöpään. Vaikka syöpäpotilaiden ennuste on koko ajan parantunut, on syöpä Suomessa toiseksi yleisin kuolinsyy. Oleellinen osa syövän hoitoa on sädehoito ja sitä saakin noin puolet syöpäpotilaista sairautensa jossain vaiheessa. Perinteisellä fotoneilla tai elektroneilla toteutettavalla sädehoidolla on mahdollista saavuttaa hyvä annoskattavuus halutulle hoitoalueelle, mutta usein ongelmana on annoksen leviäminen lähellä oleviin normaalikudoksiin.
Vuonna 2011 voimaan tullut EU-potilasdirektiivi vahvistaa potilaan oikeuksia ja edellytyksiä saada hoitoa toisessa EU-maassa. Suomessa direktiivi siirrettiin osaksi lainsäädäntöä ja otettiin voimaan vuoden 2014 alusta. Direktiivin lähtökohtana on, että potilas voi vapaasti hakea terveyspalveluja toisesta EU/ETA-maasta ja Sveitsistä.
Protonit ovat biologiselta vaikutukseltaan fotonien ja elektronien kaltaisia, mutta niiden etuna on tarkkaan muunnettavissa oleva maksimikantama ja annoksen painottuminen maksimikantaman läheisyyteen. Tuumoria kohti suunnattu protonisädekimppu kulkee suorassa liikeradassa ja luovuttaa suurimman osan energiastaan vasta kantaman lopussa. Tätä ilmiötä kutsutaan nimellä Braggin piikki. Braggin piikin ansiosta normaalikudosten saamaa säderasitusta voidaan pienentää ja näin vähentää mahdollisia sädehoidon sivuoireita ja haittavaikutuksia. Tyypillisimmät protonihoitokohteet ovat kallonpohjan kasvaimet ja lasten kraniospinaalihoidot. Koska lapset ovat alttiimpia sädehoidon pitkäaikaishaittavaikutuksille on tärkeää, että hoito pystytään kohdistamaan tarkasti kasvaimeen säästäen samalla lapsen kasvun ja kehityksen kannalta tärkeitä normaalikudoksia.
Opinnäytetyössä esitettyjen teoriatietojen ja Uppsalan protonikeskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen ja yhteistyön pohjalta rakennettiin protokolla, jonka avulla minimoidaan hoidon aloituksen aikaviive ja saadaan varmistus siitä, että protonihoito on potilaan kannalta fotonihoitoa parempi vaihtoehto. Opinnäyte sisältää myös kuvailevan integroivan kirjallisuuskatsauksen protonihoitojen tekniikasta ja hoitokohteista.