Työn imu monikulttuurisessa työympäristössä : Case yritys x
Isotalo, Elina (2018)
Isotalo, Elina
Vaasan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910786
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910786
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, kokevatko kansainvälisen konsernin palveluyksikön työntekijät työn imua. Työn imu terminä käsittelee sitä, että kokeeko työntekijä itsensä tarmokkaaksi työssään, onko hän omistautunut työlleen sekä tunteeko hän uppoutuvansa työnsä pariin. Koska kyseessä on monikulttuurinen ja kehittyvä työympäristö, haluttiin myös tutkia, löytyykö kulttuuristen taustojen välillä eroavaisuuksia. Teknologian kehittyessä, myös robotiikasta tulee osa yritystä. Robotiikan ja digitalisaation vaikutuksia työhön haluttiin myös tuoda esiin työssä, koetaanko niitä hyödylliseksi tai pelätäänkö robotiikan tuomia muutoksia toimenkuvaan.
Työ toteutettiin yhdistämällä kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus menetelmätriangulaation avulla. Työn teoriaosuus on kvalitatiivinen ja siihen hyödynnettiin Wilmar Schaufelin ja Jari Hakasen julkaisuja sekä kirjallisuutta. Kulttuureita tutkittiin Lewisin mallin ja kuuden ulottuvuuden mallin avuilla. Työn empiirinen osuus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, johon aineisto kerättiin strukturoidun kyselyn avulla.
Tuloksista oli havaittavissa, että tutkittavan kohteen työntekijät tunsivat työn imua eikä merkittäviä eroavaisuuksia havaittu kulttuurien välillä. Digitalisaatio ja robotiikka koettiin hyödyllisiksi työssä eikä kehitystä koeta suureksi uhaksi työllisyyden kannalta.
Työ toteutettiin yhdistämällä kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus menetelmätriangulaation avulla. Työn teoriaosuus on kvalitatiivinen ja siihen hyödynnettiin Wilmar Schaufelin ja Jari Hakasen julkaisuja sekä kirjallisuutta. Kulttuureita tutkittiin Lewisin mallin ja kuuden ulottuvuuden mallin avuilla. Työn empiirinen osuus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, johon aineisto kerättiin strukturoidun kyselyn avulla.
Tuloksista oli havaittavissa, että tutkittavan kohteen työntekijät tunsivat työn imua eikä merkittäviä eroavaisuuksia havaittu kulttuurien välillä. Digitalisaatio ja robotiikka koettiin hyödyllisiksi työssä eikä kehitystä koeta suureksi uhaksi työllisyyden kannalta.