TYÖTÄ TYÖHÖN KYKENEVILLE : Gambialaismiehet pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla ja yhteiskunnan jäseninä
Heinonen, Elina; Pettersson, Maarit (2010)
Heinonen, Elina
Pettersson, Maarit
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004307370
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004307370
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Heinonen, Elina & Pettersson, Maarit. Työtä työhön kykeneville. Gambialaismiehet pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla ja yhteiskunnan jäseninä. Helsinki, kevät 2010, 70 s., 6 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata pääkaupunkiseudulla asuvien gambialaismiesten positioita työmarkkinoilla ja laajemmassa sosioekonomisessa kontekstissa. Keskeisinä selvitettävinä kokonaisuuksina olivat työ, opinnot sekä kokemusperäiset yhteiskunnalliset asemat. Lisäksi kartoitettiin miesten ehdotuksia maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen helpottamiseksi. Opinnäytetyön kumppanina toimi Suomi-Gambia-yhdistys, joka mahdollisti kontaktin haastateltujen ja opinnäytetyön tekijöiden välillä.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tutkimus, jota varten haastateltiin yhdeksää yhdestä viiteen vuotta Suomessa asunutta gambialaismiestä. Aineiston keruuseen käytettiin puolistrukturoitua haastattelua ja taustatietokyselylomaketta. Aineiston analyysimenetelmänä oli teoriaohjaava sisällönanalyysi. Taustatietolomakkeiden keskeinen informaatio kirjattiin liitteeksi opinnäytetyöhön. Tutkimusprosessi noudatti salassapitovelvollisuuden ja anonymiteetin periaatteita.
Tutkimustulosten mukaan suomen kielen taito ja kontaktit avasivat ovia työelämään, kielitaidottomuus sekä kulttuuriset eroavaisuudet puolestaan sulkivat niitä. Haastateltujen työllistyminen oli haastavaa, ja työmarkkinoilla tyydyttiin, ainakin toistaiseksi, matalapalkkaisiin töihin. Opiskelevat haastatellut kokivat asemansa olevan tasavertainen muiden opiskelijoiden kanssa. Työttömyys ja taloudellinen riippuvuus sosiaalituista tai vaimosta koettiin miehisyyttä alentavana ja nöyryyttävänä. Kaikki haastateltavat toivoivat lähtökulttuurinsa mukaisesti voivansa elättää itsensä ja perheensä työtä tekemällä. Tulosten mukaan kotoutumista ja maahanmuuttajien työllistymistä tuettaisiin parhaiten suomalaisten ja maahanmuuttajien keskinäisellä dialogilla.
Tutkimustulokset saattavat peilata osaltaan maahanmuuttajien keskivertoa alempia työmarkkinapositioita yhteiskunnassa. Tutkimuksen mukaan taloudellinen riippuvaisuus muista saattaa olla suuri taakka toisille maahanmuuttajille. Näkökulmana kotoutumiseen aihe voisi olla tarpeellinen ja sisältää uutuusarvoa. Osaltaan samaan aihekenttään kiinnittyvät kulttuurierot ja ristiriitaisuudet Suomeen asettuessa vaatinevat myös päivittyvää tutkimusta. Suomi-Gambia-yhdistys käyttää opinnäytetyötä työvälineenään Suomen uusien gambialaisten kotoutumisen ja työllistymisen vertaistukemisessa.
Asiasanat: maahanmuuttajat, miehet, työmarkkinat, kulttuurierot, kvalitatiivinen tutkimus
Heinonen, Elina & Pettersson, Maarit. Työtä työhön kykeneville. Gambialaismiehet pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla ja yhteiskunnan jäseninä. Helsinki, kevät 2010, 70 s., 6 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata pääkaupunkiseudulla asuvien gambialaismiesten positioita työmarkkinoilla ja laajemmassa sosioekonomisessa kontekstissa. Keskeisinä selvitettävinä kokonaisuuksina olivat työ, opinnot sekä kokemusperäiset yhteiskunnalliset asemat. Lisäksi kartoitettiin miesten ehdotuksia maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen helpottamiseksi. Opinnäytetyön kumppanina toimi Suomi-Gambia-yhdistys, joka mahdollisti kontaktin haastateltujen ja opinnäytetyön tekijöiden välillä.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tutkimus, jota varten haastateltiin yhdeksää yhdestä viiteen vuotta Suomessa asunutta gambialaismiestä. Aineiston keruuseen käytettiin puolistrukturoitua haastattelua ja taustatietokyselylomaketta. Aineiston analyysimenetelmänä oli teoriaohjaava sisällönanalyysi. Taustatietolomakkeiden keskeinen informaatio kirjattiin liitteeksi opinnäytetyöhön. Tutkimusprosessi noudatti salassapitovelvollisuuden ja anonymiteetin periaatteita.
Tutkimustulosten mukaan suomen kielen taito ja kontaktit avasivat ovia työelämään, kielitaidottomuus sekä kulttuuriset eroavaisuudet puolestaan sulkivat niitä. Haastateltujen työllistyminen oli haastavaa, ja työmarkkinoilla tyydyttiin, ainakin toistaiseksi, matalapalkkaisiin töihin. Opiskelevat haastatellut kokivat asemansa olevan tasavertainen muiden opiskelijoiden kanssa. Työttömyys ja taloudellinen riippuvuus sosiaalituista tai vaimosta koettiin miehisyyttä alentavana ja nöyryyttävänä. Kaikki haastateltavat toivoivat lähtökulttuurinsa mukaisesti voivansa elättää itsensä ja perheensä työtä tekemällä. Tulosten mukaan kotoutumista ja maahanmuuttajien työllistymistä tuettaisiin parhaiten suomalaisten ja maahanmuuttajien keskinäisellä dialogilla.
Tutkimustulokset saattavat peilata osaltaan maahanmuuttajien keskivertoa alempia työmarkkinapositioita yhteiskunnassa. Tutkimuksen mukaan taloudellinen riippuvaisuus muista saattaa olla suuri taakka toisille maahanmuuttajille. Näkökulmana kotoutumiseen aihe voisi olla tarpeellinen ja sisältää uutuusarvoa. Osaltaan samaan aihekenttään kiinnittyvät kulttuurierot ja ristiriitaisuudet Suomeen asettuessa vaatinevat myös päivittyvää tutkimusta. Suomi-Gambia-yhdistys käyttää opinnäytetyötä työvälineenään Suomen uusien gambialaisten kotoutumisen ja työllistymisen vertaistukemisessa.
Asiasanat: maahanmuuttajat, miehet, työmarkkinat, kulttuurierot, kvalitatiivinen tutkimus