Nuorten kuluttajien sitouttaminen monikanavaisella sosiaalisen median sisällöntuotolla
Aalto, Teemu (2018)
Aalto, Teemu
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052410066
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052410066
Tiivistelmä
Sosiaalinen media muuttuu kaiken aikaa ja on pysynyt ajankohtaisena jo pitkään. Erityisesti nuorten keskuudessa sen käyttö on hyvin runsasta. Suuret ikäluokat ovat hiljalleen siirtymässä merkittävimmästä asemasta kuluttajina, joten yritysten on aika keskittää katseet tulevaisuuteen ja nuorempaan kuluttajaryhmään.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuinka yritys voi käyttää useampaa sosiaalisen median kanavaa tavalla, joka on kuluttajaa sitouttavaa. Työ on rajattu yksinomaan sosiaalisen median kanaviin: Facebook, Instagram, Snapchat ja Twitter. Näitä pidetään tärkeimpinä kanavina käsiteltävän kohderyhmän, y-sukupolven, keskuudessa.
Alakysymyksiä ovat: ”Mihin tarkoitukseen kukin kanava parhaiten soveltuu?” ja ”Mitä kuluttajat hakevat eri kanavilta?”. Näillä haetaan kanavien eroja ja mahdollisuuksia. ”Onko monikanavaisuudesta hyötyä kuluttajan sitouttamisessa?”. Tällä pyritään selvittämään, kuinka kuluttajat mieltävät esimerkiksi osallistavat kilpailut ja saavatko ne aikaan todellista sitoutuneisuutta.
Määrällinen kyselytutkimus tehtiin Webropol-alustalla. Kyselyn vastaajat on kerätty HAAGA-HELIA Pasila Campus (unofficial) Facebook-ryhmästä. Ryhmässä oli kyselyn julkaisuhetkellä 1991 jäsentä, joista 101 vastasi kyselyyn.
Osallistavat kilpailut toimivat osaltaan ajaakseen liikennettä kanaviin ja kasvattamaan seuraajakuntaa hetkellisesti, mutta pidempiaikaista sitoutuneisuutta ei synny, ellei yrityksellä ole samaistuttavaa ja helposti lähestyttävää sisältöä. Kyselyn perusteella useat kuluttajat ovat kanavissa erityisesti seuratakseen tuttaviensa kuulumisia. Sisällön sitominen kuluttajien jokapäiväiseen elämään tuo yritystä lähemmäs kuluttajarajapintaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kanavasta toiseen ohjaaminen on hyvin haasteellista ja kyselyn perusteella vaatii kuluttajalta liikaa vaivaa siirtyä kanavasta toiseen. Kuitenkin useammasta kanavasta löytyminen koetaan positiivisena ja tarpeellisena. Siirtymistä ja kaikissa kanavissa oloa ei tule pakottaa, vaan antaa kuluttajalle mahdollisuus päättää itsellensä sopivimmat kanavat. Seuraaminen voi myös olla passiivista, jolloin kanavaa ei aktiivisesti seurata, mutta siellä vieraillaan satunnaisesti esimerkiksi tiedonhankintaa varten.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuinka yritys voi käyttää useampaa sosiaalisen median kanavaa tavalla, joka on kuluttajaa sitouttavaa. Työ on rajattu yksinomaan sosiaalisen median kanaviin: Facebook, Instagram, Snapchat ja Twitter. Näitä pidetään tärkeimpinä kanavina käsiteltävän kohderyhmän, y-sukupolven, keskuudessa.
Alakysymyksiä ovat: ”Mihin tarkoitukseen kukin kanava parhaiten soveltuu?” ja ”Mitä kuluttajat hakevat eri kanavilta?”. Näillä haetaan kanavien eroja ja mahdollisuuksia. ”Onko monikanavaisuudesta hyötyä kuluttajan sitouttamisessa?”. Tällä pyritään selvittämään, kuinka kuluttajat mieltävät esimerkiksi osallistavat kilpailut ja saavatko ne aikaan todellista sitoutuneisuutta.
Määrällinen kyselytutkimus tehtiin Webropol-alustalla. Kyselyn vastaajat on kerätty HAAGA-HELIA Pasila Campus (unofficial) Facebook-ryhmästä. Ryhmässä oli kyselyn julkaisuhetkellä 1991 jäsentä, joista 101 vastasi kyselyyn.
Osallistavat kilpailut toimivat osaltaan ajaakseen liikennettä kanaviin ja kasvattamaan seuraajakuntaa hetkellisesti, mutta pidempiaikaista sitoutuneisuutta ei synny, ellei yrityksellä ole samaistuttavaa ja helposti lähestyttävää sisältöä. Kyselyn perusteella useat kuluttajat ovat kanavissa erityisesti seuratakseen tuttaviensa kuulumisia. Sisällön sitominen kuluttajien jokapäiväiseen elämään tuo yritystä lähemmäs kuluttajarajapintaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kanavasta toiseen ohjaaminen on hyvin haasteellista ja kyselyn perusteella vaatii kuluttajalta liikaa vaivaa siirtyä kanavasta toiseen. Kuitenkin useammasta kanavasta löytyminen koetaan positiivisena ja tarpeellisena. Siirtymistä ja kaikissa kanavissa oloa ei tule pakottaa, vaan antaa kuluttajalle mahdollisuus päättää itsellensä sopivimmat kanavat. Seuraaminen voi myös olla passiivista, jolloin kanavaa ei aktiivisesti seurata, mutta siellä vieraillaan satunnaisesti esimerkiksi tiedonhankintaa varten.