EIVÄTKÄ HE NÄE MITÄÄN MUUTA KUIN SITÄ KHATIA : Somalinaisten kokemuksia perheenjäsenen khatriippuvuudesta
Farah, Samsam; Musse, Marjukka (2010)
Farah, Samsam
Musse, Marjukka
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005037561
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005037561
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Farah, Samsam & Musse, Marjukka. Eivätkä he näe mitään muuta kuin sitä khatia - somalinaisten kokemuksia perheenjäsenen khatriippuvuudesta. Helsinki, kevät 2010,61 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyön
suuntautumisvaihtoehto, terveydenhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena on nostaa esiin somalinaisten kokemuksia perheenjäsenen khatinkäyttöön vaikuttavista tekijöistä sekä khatriippuvuuden vaikutuksia käyttäjän ja
hänen perheensä elämään. Tarkoituksena on tuottaa khatinkäyttäjiä työssään kohtaavien käyttöön tietoa, josta olisi hyötyä khatinkäytön ennaltaehkäisyssä ja hoidossa sekä khatinkäyttäjän perheen tukemisessa.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen. Se toteutettiin syksyllä 2009 teemahaastatteluna haastattelemalla kahdeksaa pääkaupunkiseudulla asuvaa somalinaista ryhmässä. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on käytetty Madeleine Leiningerin kulttuurilähtöisen hoitotyön teoriaa.
Naisten haastattelujen pohjalta kävi ilmi, että khatinkäytöllä on käyttäjälle vahva sosiaalinen
ja kulttuurinen merkitys. Haastateltujen naisten mukaan perheenjäsenen khatriippuvuus aiheuttaa perheessä monia ongelmia. Khatriippuvaisen ajatukset pyörivät usein
khatin ympärillä. Khatin hankkimiseen ja käyttämiseen kuluu paljon aikaa. Khatinkäyttäjän epäsäännöllinen vuorokausirytmi, mielialamuutokset ja välinpitämättömyys perhettä kohtaan aikaansaavat ristiriitoja perheessä. Aviopuoliso joutuu usein vastaamaan lähes yksin perheen ja kodin hoitamisesta. Lapsen ja khatinkäyttäjävanhemman suhde
kärsii. Khatinkäyttöön voi kulua huomattava osa perheen tuloista. Haastateltujen naisten huolenaiheena oli nuorten lisääntyvä khatinkäyttö.
Khatinkäytöllä näyttäisi olevan somalien keskuudessa samansuuntainen sosiaalinen merkitys kuin alkoholinkäyttö on suomalaisille. Khatinkäytön sosiaalinen luonne ja
kulttuurisidonnaisuus tuovat omat haasteensa pyrittäessä ennaltaehkäisemään ja hoitamaan khatriippuvuutta tai tuettaessa khatia käyttävää perheettä.
Asiasanat: khat, huumeet, päihteet, riippuvuus, terveysvaikutukset, somalit, perhe, hoito,
kvalitatiivinen tutkimus
Farah, Samsam & Musse, Marjukka. Eivätkä he näe mitään muuta kuin sitä khatia - somalinaisten kokemuksia perheenjäsenen khatriippuvuudesta. Helsinki, kevät 2010,61 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyön
suuntautumisvaihtoehto, terveydenhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena on nostaa esiin somalinaisten kokemuksia perheenjäsenen khatinkäyttöön vaikuttavista tekijöistä sekä khatriippuvuuden vaikutuksia käyttäjän ja
hänen perheensä elämään. Tarkoituksena on tuottaa khatinkäyttäjiä työssään kohtaavien käyttöön tietoa, josta olisi hyötyä khatinkäytön ennaltaehkäisyssä ja hoidossa sekä khatinkäyttäjän perheen tukemisessa.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen. Se toteutettiin syksyllä 2009 teemahaastatteluna haastattelemalla kahdeksaa pääkaupunkiseudulla asuvaa somalinaista ryhmässä. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on käytetty Madeleine Leiningerin kulttuurilähtöisen hoitotyön teoriaa.
Naisten haastattelujen pohjalta kävi ilmi, että khatinkäytöllä on käyttäjälle vahva sosiaalinen
ja kulttuurinen merkitys. Haastateltujen naisten mukaan perheenjäsenen khatriippuvuus aiheuttaa perheessä monia ongelmia. Khatriippuvaisen ajatukset pyörivät usein
khatin ympärillä. Khatin hankkimiseen ja käyttämiseen kuluu paljon aikaa. Khatinkäyttäjän epäsäännöllinen vuorokausirytmi, mielialamuutokset ja välinpitämättömyys perhettä kohtaan aikaansaavat ristiriitoja perheessä. Aviopuoliso joutuu usein vastaamaan lähes yksin perheen ja kodin hoitamisesta. Lapsen ja khatinkäyttäjävanhemman suhde
kärsii. Khatinkäyttöön voi kulua huomattava osa perheen tuloista. Haastateltujen naisten huolenaiheena oli nuorten lisääntyvä khatinkäyttö.
Khatinkäytöllä näyttäisi olevan somalien keskuudessa samansuuntainen sosiaalinen merkitys kuin alkoholinkäyttö on suomalaisille. Khatinkäytön sosiaalinen luonne ja
kulttuurisidonnaisuus tuovat omat haasteensa pyrittäessä ennaltaehkäisemään ja hoitamaan khatriippuvuutta tai tuettaessa khatia käyttävää perheettä.
Asiasanat: khat, huumeet, päihteet, riippuvuus, terveysvaikutukset, somalit, perhe, hoito,
kvalitatiivinen tutkimus