Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Johtokykymittauksen lämpötilakompensointi

Rautiainen, Antti (2018)

 
Avaa tiedosto
Rautiainen_Antti.pdf (1.758Mt)
Lataukset: 


Rautiainen, Antti
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052410037
Tiivistelmä
Janesko Oy kehittää monimittausjärjestelmää. Mittaamalla johtokykyä ja taitekerrointa sekä lämpötilaa laskee järjestelmä kolmekomponenttisen liuoksen eri komponenttien pitoisuudet järjestelmän sisältämien mallien ja niiden liuoskohtaisten parametrien avulla.

Opinnäytetyön tavoite oli tehdä tietyille liuoksille mallit johtokyvyn lämpötilakompensointiin. Lisäksi tavoitteena oli tutkia menetelmiä ja suunnitella käytäntöjä myös muiden liuosten johtokyvyn lämpötilakompensaatiomallien parametrien laskemiseen ja hyvyyden arviointiin.

Seoksen lämpötilakompensoitu johtokyky on yksi mittauksista, jonka käyttäjät haluavat saada järjestelmästä. Lämpötilakompensoitua johtokykyä käytetään myös myöhemmin välisuureena laskettaessa komponenttien pitoisuuksia.

Yleensä johtokyvyn lämpötilakompensointi tehdään yksinkertaisella lineaarisella kertoimella, joka saadaan mittaamalla tunnetun standardin johtokyky kahdessa lämpötilassa ja laskemalla kompensointikerroin näiden avulla. Tällä tavalla tehty kompensointi antaa sitä virheellisemmän arvon, mitä kauempana referenssipisteistä mittaukset ovat.

Johtokyvyn lämpötilakompensointiin voidaan käyttää myös liuokselle ominaista kerrointa tai mallia. Tässä työssä pyritään tekemään mallit dekstroosi-natriumkloridiliuokselle (infuusioneste), H2SO4+H2O2- (DSP-), NH4OH+H2O2- (SC-1-) ja FeCl3+HCl-liuoksille.

Seoksille tehtiin koesuunnitelmat, joiden perusteella päätettiin pisteet, joissa johtokyky mitattiin eri lämpötiloissa. Koesuunnitelmat tehtiin siten, että aiemmin tehtyjä mittauksia pystyttiin käyttämään hyödyksi mahdollisimman hyvin. Lisäksi käytännön vaatimukset rajoittivat koesuunnitelmia joidenkin yhdisteiden tapauksissa.

Koetulosten avulla tehtiin vaihtoehtoisia malleja ja laskettiin näiden parametrit. Käyttökelpoisia malleja tarkasteltiin tarkemmin ja arvioitiin näiden toimivuutta ja tarkkuutta.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste