Kuusen ja koivun taimien elpyminen hirvieläintuhoja jäljittelevän katkonnan jälkeen
Kähtävä, Samu (2018)
Kähtävä, Samu
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805229434
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805229434
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuusen ja koivun hirvieläintuhoja, joita stimuloitiin katkomalla taimia eri kohdista. Metsäntutkimuslaitos (Metla) teki katkonnat vuonna 2003 ja vuonna 2014 Luonnonvarakeskus (Luke) teki uudet mittaukset. Näistä mittauksista selviää, miten taimet ovat toipuneet katkonnasta sekä miten katkonta vaikuttaa kehitykseen ja kasvuun. Sekä kuusella että koivulla oli verrokkiryhmä jota ei katkottu ollenkaan, ja näitä verrattiin katkottuihin taimiin.
Suomessa elää kuusi hirvieläintä. Näistä hirviä on eniten ja ne myös aiheuttavat eniten tuhoa taimikoille. Koivu on hirvelle mieluisempi kuin kuusi. Hirvieläimistä kuusta voivat tuhota metsäkauris sekä valkohäntäpeura. Metsäkauris syö yleensä pieniä taimia, kun taas hirvi voi syödä myös varttuneempia taimia.
Kuuset selvisivät katkontakokeista hyvin. Kuolleita ei ollut paljoa, ja yli puolet oli kasvatuskelpoisia. Koivuilla koe ei onnistunut. Koealueella oli ollut oikeita hirvituhoja, ja suurin osa taimista ei ollut kasvatuskelpoisia.
Suomessa elää kuusi hirvieläintä. Näistä hirviä on eniten ja ne myös aiheuttavat eniten tuhoa taimikoille. Koivu on hirvelle mieluisempi kuin kuusi. Hirvieläimistä kuusta voivat tuhota metsäkauris sekä valkohäntäpeura. Metsäkauris syö yleensä pieniä taimia, kun taas hirvi voi syödä myös varttuneempia taimia.
Kuuset selvisivät katkontakokeista hyvin. Kuolleita ei ollut paljoa, ja yli puolet oli kasvatuskelpoisia. Koivuilla koe ei onnistunut. Koealueella oli ollut oikeita hirvituhoja, ja suurin osa taimista ei ollut kasvatuskelpoisia.