Rakentamisen kosteudenhallinta ja Kuivaketju10-toimintamalli
Virtanen, Noora (2018)
Virtanen, Noora
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805219282
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805219282
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda selkeä kokonaiskuva uudisrakentamisen kosteudenhallinnasta ja sen haasteista. Aihetta lähestyttiin määrittämällä yleisimpiä uudiskohteen kosteusriskejä sekä esittämällä ratkaisuja ja ohjeita niiden ehkäisemiseksi. Kosteudenhallinnan toimenpiteitä havainnollistettiin rakennusvaiheessa olevan esimerkkikohteen avulla. Esimerkkikohteen rakenteiden kuivauksesta sekä kosteusmittauksien ja merkkiainekokeen suorittamisesta vastasi tämän opinnäytetyön tilaajayritys RKM Group Oy.
Suomen sääolosuhteissa kosteudenhallinta on erityisen haasteellista. Olosuhteet vaihtuvat nopeasti, ja vesisateen lisäksi rakenteet on suojattava lumelta ja jäältä. Vaikka tällaisiin olosuhteisiin on totuttu, on kosteudenhallinnan suunnittelussa ja toteuttamisessa usein yhä parannettavaa. Kosteudenhallinnan onnistumiseksi ja kosteusriskien minimoimiseksi onkin kehitetty uusia menetelmiä ja toimintamalleja, joista tässä työssä tarkemmin tarkasteltiin Kuivaketju10-toimintamallia ja sen vaikutuksia rakentamisen kosteudenhallinnan kehitykseen sekä rakentamisen laatuun.
Kosteudenhallinnalla on suuret vaikutukset sekä hankkeen laatuun että kustannuksiin. Lisäkustannuksia kertyy muun muassa kostuneiden tai vaurioituneiden materiaalien uusimisesta sekä takuuajan puitteissa havaittujen rakennusaikaisen kosteuden aiheuttamien vaurioiden korjauskustannuksista. Kustannusten lisäksi huonosti toteutettu kosteudenhallinta voi johtaa mikrobivaurioihin. Mikrobivaurioille altistuessaan rakennuksen käyttäjät saattavat alkaa oireilemaan jopa niin pahasti, että he eivät pysty enää oleskelemaan rakennuksessa.
Vastuu kosteudenhallinnasta ei ole ainoastaan suunnittelijoilla ja työmaan vastuuhenkilöillä, vaan kaikilla työmaan toimijoilla. Kosteudenhallinnan kannalta ratkaisevien valintojen, kuten suojaustoimenpide- ja materiaalivalintojen, lisäksi myös pienillä teoilla on merkitystä. Jokainen työmaa-alueella työskentelevä voi esimerkiksi korjata varastoitavien materiaalien suojapeitteitä, ilmoittaa työnjohdolle havaitsemistaan kosteusriskeistä sekä varmistaa, että rakenteita kuivaava laitteisto kytketään takaisin päälle, mikäli ne on muiden työvaiheiden vuoksi sammutettu.
Suomen sääolosuhteissa kosteudenhallinta on erityisen haasteellista. Olosuhteet vaihtuvat nopeasti, ja vesisateen lisäksi rakenteet on suojattava lumelta ja jäältä. Vaikka tällaisiin olosuhteisiin on totuttu, on kosteudenhallinnan suunnittelussa ja toteuttamisessa usein yhä parannettavaa. Kosteudenhallinnan onnistumiseksi ja kosteusriskien minimoimiseksi onkin kehitetty uusia menetelmiä ja toimintamalleja, joista tässä työssä tarkemmin tarkasteltiin Kuivaketju10-toimintamallia ja sen vaikutuksia rakentamisen kosteudenhallinnan kehitykseen sekä rakentamisen laatuun.
Kosteudenhallinnalla on suuret vaikutukset sekä hankkeen laatuun että kustannuksiin. Lisäkustannuksia kertyy muun muassa kostuneiden tai vaurioituneiden materiaalien uusimisesta sekä takuuajan puitteissa havaittujen rakennusaikaisen kosteuden aiheuttamien vaurioiden korjauskustannuksista. Kustannusten lisäksi huonosti toteutettu kosteudenhallinta voi johtaa mikrobivaurioihin. Mikrobivaurioille altistuessaan rakennuksen käyttäjät saattavat alkaa oireilemaan jopa niin pahasti, että he eivät pysty enää oleskelemaan rakennuksessa.
Vastuu kosteudenhallinnasta ei ole ainoastaan suunnittelijoilla ja työmaan vastuuhenkilöillä, vaan kaikilla työmaan toimijoilla. Kosteudenhallinnan kannalta ratkaisevien valintojen, kuten suojaustoimenpide- ja materiaalivalintojen, lisäksi myös pienillä teoilla on merkitystä. Jokainen työmaa-alueella työskentelevä voi esimerkiksi korjata varastoitavien materiaalien suojapeitteitä, ilmoittaa työnjohdolle havaitsemistaan kosteusriskeistä sekä varmistaa, että rakenteita kuivaava laitteisto kytketään takaisin päälle, mikäli ne on muiden työvaiheiden vuoksi sammutettu.