Munuais- ja maksaliiton etäkuntoutuskurssien arviointi ja kehittäminen
Einola, Kristiina; Huhtala, Sini (2018)
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805199051
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805199051
Tiivistelmä
Digitaalisten terveyspalveluiden käyttö lisääntyy uusien teknologioiden avatessa uusia mahdollisuuksia. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on uudistaa terveyspalveluita digitalisaation avulla. Kuntoutuksen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta lisätään sekä tarjotaan kansalaisille yhdenvertaiset palvelut. Etäkuntoutus-hankkeessa (2016–2018) Kansaneläkelaitos (KELA) pyrkii tukemaan uudistumistavoitteiden saavuttamista kehittämällä kuntoutuspalvelujaan kustannustehokkaammiksi ja helpommin kuntoutujien saavutettaviksi. Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja Munuais- ja maksaliitto ry on mukana hankkeessa kehittämässä dialyysihoidossa olevien etäkuntoutusta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida ja kehittää Munuais- ja maksaliiton etäkuntoutuskurssien toteutusta siten, että liitto pystyy rakentamaan toimivan kokonaisuuden etäkuntoutuskurssiksi. Tarkoitus oli haastatteluiden ja kyselyiden (N=17) kautta selvittää kolmella eri tavalla järjestetyn etäkuntoutuskurssin toimivuutta ja kehittää etäkuntoutuksen käytäntöjä. Painopiste arvioinnissa oli etäkuntoutuksen teknisessä toteutuksessa ja tarkastelu tehtiin kuntoutujien näkökulmasta. Opinnäytetyössä käytettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusotetta. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja teemoittelulla sekä tuotettiin aineistosta kuvailevia tunnuslukuja.
Opinnäytetyössä tarkasteltujen kurssitoteutusten välisissä tuloksissa ei ollut merkittäviä eroja millään osa-alueella. Tutkimuksen pohjalta todettiin, että Munuais- ja maksaliiton toteuttama etäkuntoutusmalli oli rakenteeltaan ja sisällöiltään Kelan standardien mukainen ja sisältö oli osallistujien näkökulmasta toimiva kokonaisuus. Käytetyissä verkkotyökaluissa ja niiden käytön ohjaamisessa ilmeni pieniä kehitystarpeita, mutta verkkotyökalut olivat pääosin toimivia ja mahdollistivat etäkuntoutuskurssin toteuttamisen. Kurssitoteutusten välistä vertailua vaikeutti se, että kehitysideoita lähetettiin Munuais- ja maksaliitolle kurssien välillä, joten kehitystyötä tapahtui projektin aikana. Kuntoutujilta saadun palautteen perusteella muun muassa termien käyttöä yhtenäistettiin. Eri toteutuksia verratessa tulee huomioida, että kuntoutujiin liittyvät tekijät, esimerkiksi kuntoutujien aiempi kokemus verkkotyökaluista, vaikuttivat tuloksiin.
Etäkuntoutuksessa tulee kiinnittää huomiota termeihin ja pelisääntöihin, koska epäselvyydet syövät motivaatiota. Osallistujat kokivat saaneensa vertaistukea, mutta lähitapaaminen oli tärkeä luottamuksen syntymisessä. Jatkotutkimusta tulisi tehdä etäkuntoutuksesta verrattuna perinteiseen sopeutumisvalmennukseen. Terveyteen liittyviä asioita käsiteltäessä tietoturva ja -suoja on tärkeä osa-alue, mutta pienillä toimijoilla on harvoin tarpeeksi tietotaitoa näiden ymmärtämiseksi, joten niihin liittyvän jatkotutkimuksen pohjalta olisi hyvä tehdä yksityiskohtaisempaa ohjeistusta etäpalveluiden tuottajille.
Opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida ja kehittää Munuais- ja maksaliiton etäkuntoutuskurssien toteutusta siten, että liitto pystyy rakentamaan toimivan kokonaisuuden etäkuntoutuskurssiksi. Tarkoitus oli haastatteluiden ja kyselyiden (N=17) kautta selvittää kolmella eri tavalla järjestetyn etäkuntoutuskurssin toimivuutta ja kehittää etäkuntoutuksen käytäntöjä. Painopiste arvioinnissa oli etäkuntoutuksen teknisessä toteutuksessa ja tarkastelu tehtiin kuntoutujien näkökulmasta. Opinnäytetyössä käytettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusotetta. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja teemoittelulla sekä tuotettiin aineistosta kuvailevia tunnuslukuja.
Opinnäytetyössä tarkasteltujen kurssitoteutusten välisissä tuloksissa ei ollut merkittäviä eroja millään osa-alueella. Tutkimuksen pohjalta todettiin, että Munuais- ja maksaliiton toteuttama etäkuntoutusmalli oli rakenteeltaan ja sisällöiltään Kelan standardien mukainen ja sisältö oli osallistujien näkökulmasta toimiva kokonaisuus. Käytetyissä verkkotyökaluissa ja niiden käytön ohjaamisessa ilmeni pieniä kehitystarpeita, mutta verkkotyökalut olivat pääosin toimivia ja mahdollistivat etäkuntoutuskurssin toteuttamisen. Kurssitoteutusten välistä vertailua vaikeutti se, että kehitysideoita lähetettiin Munuais- ja maksaliitolle kurssien välillä, joten kehitystyötä tapahtui projektin aikana. Kuntoutujilta saadun palautteen perusteella muun muassa termien käyttöä yhtenäistettiin. Eri toteutuksia verratessa tulee huomioida, että kuntoutujiin liittyvät tekijät, esimerkiksi kuntoutujien aiempi kokemus verkkotyökaluista, vaikuttivat tuloksiin.
Etäkuntoutuksessa tulee kiinnittää huomiota termeihin ja pelisääntöihin, koska epäselvyydet syövät motivaatiota. Osallistujat kokivat saaneensa vertaistukea, mutta lähitapaaminen oli tärkeä luottamuksen syntymisessä. Jatkotutkimusta tulisi tehdä etäkuntoutuksesta verrattuna perinteiseen sopeutumisvalmennukseen. Terveyteen liittyviä asioita käsiteltäessä tietoturva ja -suoja on tärkeä osa-alue, mutta pienillä toimijoilla on harvoin tarpeeksi tietotaitoa näiden ymmärtämiseksi, joten niihin liittyvän jatkotutkimuksen pohjalta olisi hyvä tehdä yksityiskohtaisempaa ohjeistusta etäpalveluiden tuottajille.