AAC-menetelmien käyttö toimintaterapia-asiakkaan osallisuuden tukena
Honko, Heidi (2018)
Honko, Heidi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805158134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805158134
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten toimintaterapiassa voidaan tukea asiakasta, jolla on haasteita kommunikoinnissa. Työn tavoitteena oli selvittää, miten puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä eli AAC-menetelmiä voidaan hyödyntää toimintaterapia-asiakkaan osallisuuden tukemiseksi.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Aineisto kerättiin kirjallisuudesta sekä kolmelle toimintaterapeutille tehdyillä avoimilla haastatteluilla. Haastateltavat etsittiin kysymällä heidän kiinnostustaan ja resurssejaan tutkimukseen osallistumiseen. Haastateltavaksi
valittiin toimintaterapeutteja, jotka olivat aikaisemmin työskennelleet tai työskentelivät tällä hetkellä kommunikoinnin haasteista kärsivien asiakkaiden parissa. Kerätty aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella analyysillä, aineistosta esiin nousseiden teemojen mukaisesti.
Tulosten mukaan kommunikointikyvyn haasteet tai puute voivat vaikuttaa merkittävästi asiakkaan osallisuuteen. Asiakas ei kykene osallistumaan omaan elämäänsä liittyvään päätöksentekoon ilman kykyä kommunikoida. Asiakkaan käyttäytyminen voi olla epäsopivaa, kun hän ei kommunikoinnin haasteiden vuoksi saa tuotua itseään esille eikä tule ymmärretyksi. Haastatellut toimintaterapeutit olivat huolissaan ammattilaisten vähäisestä tietämyksestä aiheeseen ja toivoivat aiheeseen panostettavan enemmän jo toimintaterapiakoulutuksessa. Tärkeäksi koettiin myös toimintaterapeutin ja puheterapeutin välinen yhteistyö AAC-menetelmiä asiakkaalle valitessa. Jatkossa voitaisiin tutkia moniammatillisen yhteistyön mahdollisuuksia.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Aineisto kerättiin kirjallisuudesta sekä kolmelle toimintaterapeutille tehdyillä avoimilla haastatteluilla. Haastateltavat etsittiin kysymällä heidän kiinnostustaan ja resurssejaan tutkimukseen osallistumiseen. Haastateltavaksi
valittiin toimintaterapeutteja, jotka olivat aikaisemmin työskennelleet tai työskentelivät tällä hetkellä kommunikoinnin haasteista kärsivien asiakkaiden parissa. Kerätty aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella analyysillä, aineistosta esiin nousseiden teemojen mukaisesti.
Tulosten mukaan kommunikointikyvyn haasteet tai puute voivat vaikuttaa merkittävästi asiakkaan osallisuuteen. Asiakas ei kykene osallistumaan omaan elämäänsä liittyvään päätöksentekoon ilman kykyä kommunikoida. Asiakkaan käyttäytyminen voi olla epäsopivaa, kun hän ei kommunikoinnin haasteiden vuoksi saa tuotua itseään esille eikä tule ymmärretyksi. Haastatellut toimintaterapeutit olivat huolissaan ammattilaisten vähäisestä tietämyksestä aiheeseen ja toivoivat aiheeseen panostettavan enemmän jo toimintaterapiakoulutuksessa. Tärkeäksi koettiin myös toimintaterapeutin ja puheterapeutin välinen yhteistyö AAC-menetelmiä asiakkaalle valitessa. Jatkossa voitaisiin tutkia moniammatillisen yhteistyön mahdollisuuksia.