Metsän uudistaminen : Määrät, menetelmät, säädökset ja valvonta
Heikkinen, Eija (2010)
Heikkinen, Eija
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005189686
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005189686
Tiivistelmä
Työssä selvitetään uudistamismenetelmiä, uudistamismääriä Suomessa ja Pirkanmaalla, säädöksiä ja uudistamiseen liittyvien lakien ja asetusten valvontaa metsäkeskuksessa.
Työn tarkoitus oli selvittää uudistamisen valvonnan prosessi metsäkeskuksen viranomaistoiminnassa sekä Pirkanmaan metsäkeskuksen alueellista vaihtelua uudistamisvelvoitteen noudattamisessa vuosina 2002–2004.
Tietojen selvittämiseen on käytetty kirjallisuutta, haastatteluja ja muita lähteitä. Metsäkeskuksen Masto -tietojärjestelmästä on selvitetty uudistamismääriä tulleiden metsänkäyttöilmoitusten mukaan sekä mahdollisia rästejä eli uudistamatta jääneitä kohteita. Sekä metsäkeskuksen omat tiedot että Masto -tietojärjestelmän tiedot eivät ole yleisesti saatavilla.
Pirkanmaan metsäkeskuksen alue on jaettu kunnittain pohjoiseen, eteläiseen, itäiseen ja läntiseen osaan. Pirkanmaan eteläisessä osassa, johon on laskettu mukaan Urjala, Punkalaidun, Akaa, Kylmäkoski, Valkeakoski, Vesilahti ja Lempäälä, on suhteellisesti eniten rästejä sekä tehtyjä metsälain 20 § korjaavia sopimuksia. Toisaalta läntisessä osassa Pirkanmaata on vähiten rästejä ja tehtyjä korjaavia sopimuksia, vaikka siellä on uudistettu eniten vuosina 2002–2004.
Syitä, miksi uudistamisvelvoitetta on laiminlyöty, on monia, kuten erilaiset sosiaaliset syyt, asenteet, uudistamisen kustannukset ja tilan etäisyys.
Työn tarkoitus oli selvittää uudistamisen valvonnan prosessi metsäkeskuksen viranomaistoiminnassa sekä Pirkanmaan metsäkeskuksen alueellista vaihtelua uudistamisvelvoitteen noudattamisessa vuosina 2002–2004.
Tietojen selvittämiseen on käytetty kirjallisuutta, haastatteluja ja muita lähteitä. Metsäkeskuksen Masto -tietojärjestelmästä on selvitetty uudistamismääriä tulleiden metsänkäyttöilmoitusten mukaan sekä mahdollisia rästejä eli uudistamatta jääneitä kohteita. Sekä metsäkeskuksen omat tiedot että Masto -tietojärjestelmän tiedot eivät ole yleisesti saatavilla.
Pirkanmaan metsäkeskuksen alue on jaettu kunnittain pohjoiseen, eteläiseen, itäiseen ja läntiseen osaan. Pirkanmaan eteläisessä osassa, johon on laskettu mukaan Urjala, Punkalaidun, Akaa, Kylmäkoski, Valkeakoski, Vesilahti ja Lempäälä, on suhteellisesti eniten rästejä sekä tehtyjä metsälain 20 § korjaavia sopimuksia. Toisaalta läntisessä osassa Pirkanmaata on vähiten rästejä ja tehtyjä korjaavia sopimuksia, vaikka siellä on uudistettu eniten vuosina 2002–2004.
Syitä, miksi uudistamisvelvoitetta on laiminlyöty, on monia, kuten erilaiset sosiaaliset syyt, asenteet, uudistamisen kustannukset ja tilan etäisyys.