Asiakkaiden kokemukset Recovery-mallin toteutumisesta kotikäyntien yhteydessä
Mikkonen, Sirpa; Mäkinen, Miikka (2018)
Mikkonen, Sirpa
Mäkinen, Miikka
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805117743
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805117743
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on osa Metropolia ammattikorkeakoulun ja Niemikotisäätiön yhteistä Recovery-hanketta. Recovery-malli on kansainvälisesti käytössä oleva malli mielenterveys- ja päihdehoitotyöhön ja se on rantautumassa myös Suomeen. Niemikotisäätiö on kiinnostunut Recovery-mallin käytöstä toiminnassaan. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Niemikotisäätiön jälleenvuokrauspalvelun asiakkaiden kokemuksia Recovery-mallin toteutumisesta kotikäynneillä.
Opinnäytetyön toteutuksessa tutkimusmenetelmänä käytettiin yksilöteemahaastattelua, joista saatu aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla. Teemahaastattelun sekä sisällönanalyysin runko muodostettiin Recovery-mallin ominaispiirteistä löytyvään teoriatietoon pohjautuen. Näitä ominaispiirteitä työssämme olivat toivon löytäminen ja ylläpitäminen, positiivinen identiteetti, mielekkään elämän rakentaminen sekä vastuun ja kontrollin ottaminen. Haastatteluun osallistui yhteensä kahdeksan Niemikotisäätiön jälleenvuokrauspalvelun asiakasta.
Opinnäytetyön tulosten perusteella jälleenvuokrauspalvelun asukkaiden elämässä toteutuvat Recovery-mallin pääperiaatteet. Kotikäyntien vaikutuksesta näiden periaatteiden edistymiseen oli toisaalta vain vähän viitteitä. Kotikäyntejä koettiin olevan harvakseltaan ja ne koettiin pääosin neutraaleina, tai lievästi elämänlaatua edistävinä tekijöinä. Hoitohenkilökunnan roolia kotikäyntien yhteydessä ei pidetty juurikaan kuntouttavana, vaan pääosin kotikäyntien koettiin olevan tarkastuskäyntejä. Toisaalta tuli ilmi, että Niemikotisäätiön muuta toimintaa pidettiin monipuolisena ja miellyttävänä aktiviteettina. Muutama haastateltava toivoi kotikäynneiltä suurempaa roolia, mutta näiden mielipiteiden määrä jäi vähäiseksi.
Jatkossa opinnäytetöiden tekijät voisivat lähteä lisäämään Recovery-mallin teoreettista tietopohjaa ja luoda sille selkeämmät sekä strukturoidummat käsitteet. Hankkeessa voitaisiin myös orientoitua jo enemmän käytännöllisempään suuntaan, esimerkiksi koulutusmateriaalien ja toimintamallien kehittämisen muodossa, sekä kokeilla näitä malleja jo käytännön työssä.
Opinnäytetyön toteutuksessa tutkimusmenetelmänä käytettiin yksilöteemahaastattelua, joista saatu aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla. Teemahaastattelun sekä sisällönanalyysin runko muodostettiin Recovery-mallin ominaispiirteistä löytyvään teoriatietoon pohjautuen. Näitä ominaispiirteitä työssämme olivat toivon löytäminen ja ylläpitäminen, positiivinen identiteetti, mielekkään elämän rakentaminen sekä vastuun ja kontrollin ottaminen. Haastatteluun osallistui yhteensä kahdeksan Niemikotisäätiön jälleenvuokrauspalvelun asiakasta.
Opinnäytetyön tulosten perusteella jälleenvuokrauspalvelun asukkaiden elämässä toteutuvat Recovery-mallin pääperiaatteet. Kotikäyntien vaikutuksesta näiden periaatteiden edistymiseen oli toisaalta vain vähän viitteitä. Kotikäyntejä koettiin olevan harvakseltaan ja ne koettiin pääosin neutraaleina, tai lievästi elämänlaatua edistävinä tekijöinä. Hoitohenkilökunnan roolia kotikäyntien yhteydessä ei pidetty juurikaan kuntouttavana, vaan pääosin kotikäyntien koettiin olevan tarkastuskäyntejä. Toisaalta tuli ilmi, että Niemikotisäätiön muuta toimintaa pidettiin monipuolisena ja miellyttävänä aktiviteettina. Muutama haastateltava toivoi kotikäynneiltä suurempaa roolia, mutta näiden mielipiteiden määrä jäi vähäiseksi.
Jatkossa opinnäytetöiden tekijät voisivat lähteä lisäämään Recovery-mallin teoreettista tietopohjaa ja luoda sille selkeämmät sekä strukturoidummat käsitteet. Hankkeessa voitaisiin myös orientoitua jo enemmän käytännöllisempään suuntaan, esimerkiksi koulutusmateriaalien ja toimintamallien kehittämisen muodossa, sekä kokeilla näitä malleja jo käytännön työssä.