Laulava äiti : kuinka raskaus vaikuttaa laulamiseen ja laulunopiskeluun.
Kurenniemi, Eeva (2008)
Kurenniemi, Eeva
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2008
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200812094321
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200812094321
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena on auttaa laulunopiskelijaa raskauden ajan opintojen ja äitiysloman suunnittelussa sekä opintoihin palaamisessa. Työn tehtävänä on antaa myös tietoa raskauteen ja synnytyksestä palautumiseen liittyvissä kysymyksissä laulunopettajalle.
Monelle korkeakoulussa opiskelevalle laulajalle lapsen hankkiminen on iän ja elämäntilanteen puolesta ajankohtainen asia. Raskaus aiheuttaa kuitenkin suuria muutoksia laulajan kehossa. Palautuuko keho ennalleen? Entä miten opiskelu onnistuu pienen lapsen äidiltä? Voiko äidistä tulla hyvä laulaja?
Olen lähestynyt aihetta haastattelemalla ammattikorkeakouluopintojensa aikana lapsia hankkineita laulajia. Kaikki haastateltavat ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijoita (tosin haastatteluajankohtana koulun nimi oli vielä Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadia). Lisäksi haastattelin asiantuntijanäkökulmaa saadakseni kahta laulunopettajaa. Haastatteluissa esiin nousseiden asioiden tueksi etsin sitten tutkimustietoa.
Tärkeimpiä kysymyksiä olivat mm. miten hyvin ja kuinka pitkään voi laulaa, ja kuinka nopeasti keho palautuu synnytyksen jälkeen. Yleinen raskauden aikainen kokemus laulajilla oli se, että laulaminen tuntui jopa helpommalta ainakin keskiraskauden aikoihin. Jotkut kokivat löytäneensä sellaisen tasapainon keskivartaloonsa, että siitä oli hyötyä vielä myöhemmässäkin elämässä. Mitään huomattavia muutoksia limakalvoissa ei oltu havaittu, vaikkakin joskus loppuraskauden aikoihin saattoi olla lisääntynyttä limaneritystä ja turvotusta. Myöskään imetyshormonien ei oltu koettu vaikuttaneen laulamiseen.
Palautumisvaiheessa tärkeimmäksi koettiin lantionpohjalihasten ja poikittaisen vatsalihaksen harjoittaminen lihasten palautumisen edistämiseksi. Palautumisvaihe kesti kahdesta viikosta puoleen vuoteen. Ennätys laulutunnille palaamisessa oli yksi viikko ja esiintymään palaamisessa kolme viikkoa. Lyhyimmillään äitiysloma kesti yhden lukukauden ajan. Pisimmillään laulunopiskelija voi joutua olemaan poissa kaksi lukuvuotta. Vaikean raskauden aikana ei välttämättä voi laulaa lainkaan. Yleisimpiä työkyvyttömyyden aiheuttajia raskaana olevalle laulajalle voivat olla esim. pahoinvointi, ennenaikaiset supistukset, hengityksen vaikeutuminen ja reflux-oireet.
Esiin nousi myös vahvasti toive siitä, että korkeakoulun tulisi voida joustaa poissaolokausien suhteen. Myös osa-aikaisen opiskelun mahdollisuutta toivottiin. Laulajan tulee päästä pian synnytyksen jälkeen äänelliseen ohjaukseen, mutta pienen vauvan äiti ei voi opiskella täysipäiväisesti.
Monelle korkeakoulussa opiskelevalle laulajalle lapsen hankkiminen on iän ja elämäntilanteen puolesta ajankohtainen asia. Raskaus aiheuttaa kuitenkin suuria muutoksia laulajan kehossa. Palautuuko keho ennalleen? Entä miten opiskelu onnistuu pienen lapsen äidiltä? Voiko äidistä tulla hyvä laulaja?
Olen lähestynyt aihetta haastattelemalla ammattikorkeakouluopintojensa aikana lapsia hankkineita laulajia. Kaikki haastateltavat ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijoita (tosin haastatteluajankohtana koulun nimi oli vielä Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadia). Lisäksi haastattelin asiantuntijanäkökulmaa saadakseni kahta laulunopettajaa. Haastatteluissa esiin nousseiden asioiden tueksi etsin sitten tutkimustietoa.
Tärkeimpiä kysymyksiä olivat mm. miten hyvin ja kuinka pitkään voi laulaa, ja kuinka nopeasti keho palautuu synnytyksen jälkeen. Yleinen raskauden aikainen kokemus laulajilla oli se, että laulaminen tuntui jopa helpommalta ainakin keskiraskauden aikoihin. Jotkut kokivat löytäneensä sellaisen tasapainon keskivartaloonsa, että siitä oli hyötyä vielä myöhemmässäkin elämässä. Mitään huomattavia muutoksia limakalvoissa ei oltu havaittu, vaikkakin joskus loppuraskauden aikoihin saattoi olla lisääntynyttä limaneritystä ja turvotusta. Myöskään imetyshormonien ei oltu koettu vaikuttaneen laulamiseen.
Palautumisvaiheessa tärkeimmäksi koettiin lantionpohjalihasten ja poikittaisen vatsalihaksen harjoittaminen lihasten palautumisen edistämiseksi. Palautumisvaihe kesti kahdesta viikosta puoleen vuoteen. Ennätys laulutunnille palaamisessa oli yksi viikko ja esiintymään palaamisessa kolme viikkoa. Lyhyimmillään äitiysloma kesti yhden lukukauden ajan. Pisimmillään laulunopiskelija voi joutua olemaan poissa kaksi lukuvuotta. Vaikean raskauden aikana ei välttämättä voi laulaa lainkaan. Yleisimpiä työkyvyttömyyden aiheuttajia raskaana olevalle laulajalle voivat olla esim. pahoinvointi, ennenaikaiset supistukset, hengityksen vaikeutuminen ja reflux-oireet.
Esiin nousi myös vahvasti toive siitä, että korkeakoulun tulisi voida joustaa poissaolokausien suhteen. Myös osa-aikaisen opiskelun mahdollisuutta toivottiin. Laulajan tulee päästä pian synnytyksen jälkeen äänelliseen ohjaukseen, mutta pienen vauvan äiti ei voi opiskella täysipäiväisesti.