Alakoululaisten liikuntakerhojen toimintamallin kehittäminen Järvenpäässä
Marjamäki, Jyri (2018)
Marjamäki, Jyri
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804275754
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804275754
Tiivistelmä
Fyysisen passiivisuuden haittavaikutukset koskevat kaikkia. Säännöllinen liikunta vähentää monien sairauksien riskitekijöitä ja auttaa painonhallintaa kaikissa ikäryhmissä. Liikuntalaki korostaa lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukemista liikunnan avulla. Hallitusohjelman Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteena on, että jokainen peruskouluikäinen liikkuu vähintään tunnin päivässä.
Keski-Uudellamaalla sijaitsevassa Järvenpäässä Liikkuva koulu -hanke kohdentuu peruskoululaisten, joista alakoululaisia on 2700, liikkumisen lisäämiseen ja monipuolistamiseen. Syynä hankerahoituksen hakemiselle oli lasten kasvun ja kehityksen lisääntyneet puutteet, jotka johtuivat pääosin lasten päivittäisen liikkumisen vähäisyydestä.
Kehittämistyön tavoitteena oli osallistujalähtöisen matalan kynnyksen liikuntakerhojen toimintamallin kehittäminen alakoululaisille. Lisäksi tavoitteena oli toiminnan käynnistäminen lukukaudella 17-18 lasten liikkumisen lisäämiseksi ja vapaa-ajan harrastustarjonnan kasvattamiseksi. Työn toteutustapa oli toimintatutkimus, ja menetelminä käytettiin kyselyitä, haastatteluja, toimijapalavereja ja -yhteistyötä sekä tutkijan interventiota. Tuloksellisuus on yksi Järvenpään kaupungin arvoista, ja siksi se valikoitui näkökulmaksi tähän Järvenpään kaupungille vuonna 2017 tehtyyn kehittämistyöhön.
Kehittämistyössä toteutettiin pilottikokeilu alustavasta toimintamallista ja tuloksena kehitettiin alakoululaisten liikuntakerhojen toimintamalli keväälle 2018. Osallistujien
liikkumisen lisääntymistä ja matalan kynnyksen toiminnan ja osallistujalähtöisyyden vaatimusten täyttymistä selvitettiin valituin mittarein pilottikokeilun eri vaiheissa. Lähtötilanteeseen nähden harrastustarjontaa kasvatettiin ja osallistujien liikkumista lisättiin interventiolla tuloksekkaasti. Työn vaikuttavuus koko kohderyhmä huomioiden jäi vähäiseksi pilottikokeiluun osallistujien vähäisyyden vuoksi.
Arviointiprosessin perusteella suurin syy pilottivaiheeseen ilmoittautuneiden vähyyteen oli toiminnan markkinoinnissa. Pilottikokeilun perusteella toimintamallia ei suuremmin
muuteta, mutta toiminnan markkinointia tehostetaan. Pilottivaiheen toimintamalli oli sikäli onnistunut, että sen toteutuksessa ilmenneet ongelmat eivät johtaneet taloudellisiin ongelmiin. Toimintamallin kehittämistä vaikuttavammaksi jatketaan hankerahoituksen sen salliessa.
Keski-Uudellamaalla sijaitsevassa Järvenpäässä Liikkuva koulu -hanke kohdentuu peruskoululaisten, joista alakoululaisia on 2700, liikkumisen lisäämiseen ja monipuolistamiseen. Syynä hankerahoituksen hakemiselle oli lasten kasvun ja kehityksen lisääntyneet puutteet, jotka johtuivat pääosin lasten päivittäisen liikkumisen vähäisyydestä.
Kehittämistyön tavoitteena oli osallistujalähtöisen matalan kynnyksen liikuntakerhojen toimintamallin kehittäminen alakoululaisille. Lisäksi tavoitteena oli toiminnan käynnistäminen lukukaudella 17-18 lasten liikkumisen lisäämiseksi ja vapaa-ajan harrastustarjonnan kasvattamiseksi. Työn toteutustapa oli toimintatutkimus, ja menetelminä käytettiin kyselyitä, haastatteluja, toimijapalavereja ja -yhteistyötä sekä tutkijan interventiota. Tuloksellisuus on yksi Järvenpään kaupungin arvoista, ja siksi se valikoitui näkökulmaksi tähän Järvenpään kaupungille vuonna 2017 tehtyyn kehittämistyöhön.
Kehittämistyössä toteutettiin pilottikokeilu alustavasta toimintamallista ja tuloksena kehitettiin alakoululaisten liikuntakerhojen toimintamalli keväälle 2018. Osallistujien
liikkumisen lisääntymistä ja matalan kynnyksen toiminnan ja osallistujalähtöisyyden vaatimusten täyttymistä selvitettiin valituin mittarein pilottikokeilun eri vaiheissa. Lähtötilanteeseen nähden harrastustarjontaa kasvatettiin ja osallistujien liikkumista lisättiin interventiolla tuloksekkaasti. Työn vaikuttavuus koko kohderyhmä huomioiden jäi vähäiseksi pilottikokeiluun osallistujien vähäisyyden vuoksi.
Arviointiprosessin perusteella suurin syy pilottivaiheeseen ilmoittautuneiden vähyyteen oli toiminnan markkinoinnissa. Pilottikokeilun perusteella toimintamallia ei suuremmin
muuteta, mutta toiminnan markkinointia tehostetaan. Pilottivaiheen toimintamalli oli sikäli onnistunut, että sen toteutuksessa ilmenneet ongelmat eivät johtaneet taloudellisiin ongelmiin. Toimintamallin kehittämistä vaikuttavammaksi jatketaan hankerahoituksen sen salliessa.