Johtamisen kehittäminen Poliisihallituksessa : Valmentava johtaminen osaksi asiantuntijaorganisaation johtamista.
Roitto, Jaana (2018)
Roitto, Jaana
Saimaan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805076819
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805076819
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää näkemyksiä ja tuntemuksia asiantuntija-esimies-kaksoisroolista ja sen vaikutuksista esimiestyöhön, valmentavan johtamisotteen aktivoimista osaksi organisaation johtamista sekä mitä hyvä johtaminen tarkoittaa tutkimuksen kohteena olevassa julkisen sektorin asiantuntijaorganisaatiossa.Valmentava johtaminen on osa poliisin strategisten tavoitteiden saavuttamista tukevia toimenpiteitä. Tutkimuksen pääpaino oli kaksoisroolissa työskentelevien asiantuntijaesimiesten johtamisen kehittämisessä. Tutkimus toimi esiselvityksenä organisaation uudistuvalle esimiestyölle.
Työn teoreettinen viitekehys koostuu johtamisesta ilmiönä, esimies-, asiantuntija- ja alaistaidoista, asiantuntija-esimies-kaksoisroolista, hyvästä johtamisesta ja
valmentavan johtamisen osa-alueista. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena,koska siinä on tutkittu ihmisten kokemuksia, asenteita ja näkemyksiä. Tutkimuksen empiirinen osa on toteutettu sähköisenä Webropol-kyselynä ja strukturoituna haastatteluna. Aineisto on analysoitu tilastollisin menetelmin ja aineistolähtöisellä sisällön analyysilla.
Tutkimuksessa havaittiin, että organisaation asiantuntija-esimies-kaksoisrooli aiheuttaa johtamiseen sirpaleisuutta, ajankäytön ongelmallisuutta ja kilpailuasemaa asiantuntijaorganisaation alaisten kanssa. Henkilöstö koki olevansa sisäisesti motivoituneina, työtään arvostavia ja työkavereihin sekä esimiehiin luottavia. Tutkimustuloksien perusteella voitiin havaita organisaation suhtautuvan
myönteisestä valmentavan johtamisotteen aktivoimiseksi osaksi johtamista.Esimiesroolin muuttuessa kohti valmentavaa johtamisotetta alaisten on otettava aktiivisempi ja vastuullisempi rooli asiantuntijatehtävissä. Tutkimuksessa havaittiin valmentavan johtamisotteen aktivoimisen edellyttävän koulutusta, ajatusmallien,prosessien kehittämistä ja organisaation sisäisen horisontaalisen yhteistyön lisäämistä. Tutkimustulosten mukaan keskeisiä kehittämiskohteita ovat valmentavan johtamisotteen aktivoiminen osaksi arkea, organisaatioluottamuksen
vahvistaminen, esimiesten kiinnostuminen alaisistaan ja heidän kiinnostuksen kohteista sekä työyhteisön positiivinen vire. Tämän tutkimuksen pohjalta jatkotutkimuksen aihe olisi kuinka valmentava johtamisote on juurtunut julkisen
sektorin asiantuntijaorganisaatioon.
Työn teoreettinen viitekehys koostuu johtamisesta ilmiönä, esimies-, asiantuntija- ja alaistaidoista, asiantuntija-esimies-kaksoisroolista, hyvästä johtamisesta ja
valmentavan johtamisen osa-alueista. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena,koska siinä on tutkittu ihmisten kokemuksia, asenteita ja näkemyksiä. Tutkimuksen empiirinen osa on toteutettu sähköisenä Webropol-kyselynä ja strukturoituna haastatteluna. Aineisto on analysoitu tilastollisin menetelmin ja aineistolähtöisellä sisällön analyysilla.
Tutkimuksessa havaittiin, että organisaation asiantuntija-esimies-kaksoisrooli aiheuttaa johtamiseen sirpaleisuutta, ajankäytön ongelmallisuutta ja kilpailuasemaa asiantuntijaorganisaation alaisten kanssa. Henkilöstö koki olevansa sisäisesti motivoituneina, työtään arvostavia ja työkavereihin sekä esimiehiin luottavia. Tutkimustuloksien perusteella voitiin havaita organisaation suhtautuvan
myönteisestä valmentavan johtamisotteen aktivoimiseksi osaksi johtamista.Esimiesroolin muuttuessa kohti valmentavaa johtamisotetta alaisten on otettava aktiivisempi ja vastuullisempi rooli asiantuntijatehtävissä. Tutkimuksessa havaittiin valmentavan johtamisotteen aktivoimisen edellyttävän koulutusta, ajatusmallien,prosessien kehittämistä ja organisaation sisäisen horisontaalisen yhteistyön lisäämistä. Tutkimustulosten mukaan keskeisiä kehittämiskohteita ovat valmentavan johtamisotteen aktivoiminen osaksi arkea, organisaatioluottamuksen
vahvistaminen, esimiesten kiinnostuminen alaisistaan ja heidän kiinnostuksen kohteista sekä työyhteisön positiivinen vire. Tämän tutkimuksen pohjalta jatkotutkimuksen aihe olisi kuinka valmentava johtamisote on juurtunut julkisen
sektorin asiantuntijaorganisaatioon.