Työikäisen muistisairaan työssä jatkamisen mahdollisuudet : verkkokysely esimiehille

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää esimiesasemassa toimivilta, kokevatko he, että muistisairas työntekijä voi jatkaa työssä diagnoosin saatuaan. Tavoitteena oli kerätä verkkokyselyllä aineistoa ja selvittää sen pohjalta, millaisia keinoja muistisairaan työntekijän työn tukemiseen on mahdollista käyttää.

Opinnäytetyössä puhutaan työikäisestä muistisairaasta, jolla tarkoitetaan alle 65-vuotiasta muistisairauteen sairastunutta ihmistä. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Muistiliiton kanssa. Muistiliitto on toteuttanut erilaisia kyselyitä työikäisille muistisairaille, mutta esimiesten mielipiteitä muistisairaan työntekijän työn tukemisen keinoista tai työssä jatkamisen mahdollisuuksista ei ole aikaisemmin selvitetty.

Halusimme tässä opinnäytetyössä selvittää esimiesten näkemyksiä muistisairauksien ja työelämän yhteen sovittamisesta. Opinnäytetyö noudattaa laadullisen tutkimusmenetelmän periaatteita. Opinnäytetyömme on aineistolähtöinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin verkkokyselyä. Kyselystä nousseet vastaukset teemoiteltiin ja näitä teemoja tarkasteltiin ilmiön ymmärtämiseen pyrkivällä tavalla. Verkkokyselyaineisto koostuu 36 vastaajan vastauksista.

Työikäisten muistisairaudet ovat vielä toistaiseksi vähemmän tunnistettu ja tutkittu aihe. Kirjoitettuja teoksia tai muuta materiaalia on saatavilla varsin vähäisesti. Taustatietoa saatiin Muistiliitolta, joka tekee aktiivisesti työtä työikäisten muistisairaiden tasa-arvoisen kohtelun eteen ja on tuottanut paljon materiaaleja ja erilaisia kyselyitä työikäisten muistisairauksiin liittyen.

Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että esimiehet ovat pääosin valmiita tukemaan muistisairasta työssä, mutta toisaalta esimiehet kokivat huolta, muun työyhteisön kuormittumisesta. Lisäksi selvisi, että esimiehet odottivat työterveyshuollolta tiiviimpää yhteistyötä ja tukea esimiestyöhön.

Jatkotutkimusaiheeksi nousivatkin esimiehen ja koko työyhteisön tukemisen keinot, kun työyhteisössä on muistisairas työntekijä. Olisi myös tärkeää selvittää, työterveyshuollon tietoja muistisairaan työntekijän työn jatkamisen mahdollisuuksista ja tukikeinoista.

The purpose of the thesis was to determine whether supervisors feel that a person with memory problems can continue working and what kind of support can be provided for a patient with early onset dementia. Our aim was to collect material through an online survey and map out how memory patients are currently supported in their work.

The thesis was carried out in co-operation with the Alzheimer Society of Finland. The subject of the thesis was selected based on the need for the Alzheimer Society of Finland to map out whether a worker with early onset dementia can get the support they need to continue at work. The Alzheimer Society of Finland has conducted various surveys for people with memory issues, however the opinions of employers and / or supervisors on the opportunities for a patient with early onset dementia to continue to work, or on how to support them in their work have not been identified previously.

As of now, early onset-dementia is not well recognized in the workplace nor in the society. There is only one book in the Finnish language that was written about memory disorders in individuals under the age of 65. In addition, background information was obtained from the Alzheimer Society of Finland. They work actively for the equality of outpatients with early onset dementia and have produced materials and surveys related to memory issues.

Based on the material of the thesis, it can be concluded that the supervisors are predominantly willing to support a patient with an early onset dementia in in their work, e.g. through flexible working hours or by tailoring work responsibilities. However, on the other hand, supervisors are concerned about the workload of other workers. Further research should focus on how to support the whole work community and supervisors, when there is a patient with early onset dementia in the workplace. Also co-operation with occupational health services and supervisors should be investigated.